Pekka Perän nousu ja tuho - tällainen mies hän on | MTV Uutiset
Pekka Perän nousu ja tuho - tällainen mies hän on
Str / Lehtikuva
Julkaistu 31.01.2015 21:08
Mervi Oksanen
mervi.oksanen@mtv.fi
Kaivosyhtiö Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä on mies, joka ei jätä ketään kylmäksi. Perä on ollut paljon esillä tiedotusvälineissä, mutta yksityiselämänsä hän on pyrkinyt pitämään poissa julkisuudesta.
Pekka Perä syntyi vuonna 1964 Seinäjoella, missä hän myös kirjoitti ylioppilaaksi.
Perästä kirjoitetuissa henkilökuvissa häntä kuvataan jo kouluaikana vahvatahtoiseksi.
Talvivaaran omistajaksi yhdellä eurolla
Pekka Perä kumppaneineen teki Outokummun kanssa kaupat Talvivaarasta 27.2.2004. Kauppasumma oli yksi euro.
Kauppaan liittyi kaksi ehtoa: Outokumpu saisi ostaa edulliseen hintaan viidenneksen kaivosoikeudet ja metallitehtaan omistavasta Talvivaara Sotkamo Oy:stä, jos Perä joskus saisi saisi kaivoksensa auki. Lisäksi mahdollisessa pörssilistautumisessa Outokumpu voisi ostaa 5 prosenttia pörssiyhtiön osakkeista 20 prosentin alennuksella antihinnasta.
Euron lantti palasi kuitenkin omistajalleen. Perä osti kolikon takaisin kahdella eurolla, koska tahtoi onnenlanttinsa takaisin kuin Roope Ankka konsanaan.
Mitättömästä myyntihinnasta huolimatta kauppa on ollut Outokummulle kultakaivos.
Outokumpu olisi saanut kaivosoikeuksien käteiskaupassa Talvivaarasta miljoonan. Sen sijaan myytyään omistusosuutensa Talvivaara Sotkamosta pörssiyhtiö Talvivaaralle sekä siivunsa pörssiyhtiö Talvivaarasta valtion omistusyhtiö Solidiumille Outokumpu sai 60 miljoonaa euroa.
Talvivaara listautui Lontoon pörssiin 2007, kun se oli vasta iso tontti Sotkamossa ja suuria suunnitelmia. Listautumisen jälkeen Perän Talvivaara-omistuksen arvo oli 150 miljoonaa euroa.
1.4.2008 Talvivaara räjäytti ensimmäisen räjähteen tulevan avolouhoksen paikalla. Alkupaukku oli myönteisen julkisuuden loppulaukaus. Onnen-Pekan onni oli kääntymässä.
Lähde: Marko ErolanKirottu kaivos. Totuuden jäljillä Talvivaarassa
Perä opiskeli Espoon teknillisessä korkeakoulussa ja valmistui diplomi-insinööriksi 1991.
– Espoon Otaniemeen teknilliseen korkeakouluun hän kyllä halusi, mutta pääaineella ei ollut väliä. Tärkeintä oli opiskella diplomi-insinööriksi; rationaalinen ajattelu ja kunnon hurvittelu vaikuttivat hyvältä yhdistelmältä, Marko Erola kuvaa Perän valintaa Kirottu kaivos -kirjassaan.
Perä teki lopputyönsä kaivosprosessien kannattavuudesta Outokummulle ja siirtyi yhtiön palvelukseen valmistuttuaan. Kun Outokumpu ilmoitti myyvänsä kaivoksensa vuonna 2001, Perän ajatukset siirtyivät uusille urille.
Perhe ja työyhteisö voimavarana
Perällä on kaksi teini-ikäistä lasta ja avioeroprosessi käynnissä.
Seinäjoen lukiossa aikanaan tutustuneet Perä ja hänen Anne-vaimonsa jättivät yhdessä avioeropaperit Espoon käräjäoikeuteen joulukuun alussa. Pariskunta ehti olla naimisissa yli 22 vuotta.
Perän vaimo ja lapset ovat asuneet Luxemburgissa jo vuodesta 2012 lähtien. Talvivaaran kasaantuvat vaikeudet toivat mukanaan myös negatiivisen julkisuuden, josta kärsi koko perhe.
– Katsoimme, että lapsille on parempi, että he eivät ole täällä mediamylläkässä ja sellaisessa turhassa julkisuudessa. Olen pyrkinyt pitämään perheen poissa julkisuudesta kokonaan. Itsekin olen siellä vain työn takia, Perä kertoi MTV Uutisille marraskuussa 2014.
Perä vieraili marraskuussa MTV3-kanavalla esitettävässä Hjalliksessa ja kertoi voimavaroikseen perheen ja työyhteisön.
Perheeni on elämäni peruspaketti, mutta työyhteisö on voimavarani. Porukka, jonka kanssa teen töitä, on joukkue, jonka kanssa on kiva pelata, hän kertoi.
Kossua stressiin
Samaisessa ohjelmassa Perä paljasti rentoutumiskeinonsa valtavan paineen alla: kossupullo.
Vapaa-ajalla Perä rentoutuu lukemalla.
– Metsälle menisin, jos aikaa olisi. Vapaapäiviä ei ole pahemmin ollut parin vuoden aikana. Jos olen kotona, päivä menee silti ainakin puoliksi töitä tehdessä, hän kuvailee marraskuussa 2014.
Tappouhkauksia
Pekka Perän julkisuuskuva on muuttunut vuosien mittaa valtavasti. Kun Talvivaara vielä vaikutti lupaavalta kaivosyhtiöltä, oli julkisuus pelkästään myönteistä. Sittemmin painotus on ollut vahvasti negatiivinen.
Perän mukaan valtaosa hänen saamastaan palautteesta on asiallista, mutta tappouhkauksiakin on tullut.
Perä pomona
Sama trendi näkyy, kun Perää luonnehditaan pomona.
2007 tehdyssä Talouselämän haastattelussa Perä kuvataan varsin mukavaksi mieheksi.
– Kaikesta kuitenkin näkee, että Perä on helposti lähestyttävä persoona, joka puhuttelee alaisiaan mahdollisimman epämuodollisesti. Perä myös epäilemättä päästää suustaan kaikenlaista, mutta ihmiset hänen ympärillään näyttävät tottuneen siihenkin.
Vielä helmikuussa 2011 Pekka Perä valittiiin Kauppalehden lukijapaneelissa Suomen kolmanneksi parhaaksi yritysjohtajaksi.
Syksyllä 2014 Long Playn toimittaja Juha Kauppinen kertookin jo aivan toisenlaisesta miehestä. Julkaisun haastattelemien entisten työntekijöiden mukaan Perän johtamistyyli oli patruunamainen ja autoritäärinen.
– Hän haukkui muutamia työntekijöitä niin, että paikat kaikuivat: kuinka he eivät osaa mitään. Se oli ihan kauheata, henkilöön menevää kielenkäyttöä.
Neutraalimissa äänenpainoissa Perän sanotaan olevan hyvin omapäinen, mutta myös kujeileva - ehkä jäänteenä teekkarivuosista.
Perän miljoonat
Pekka Perä on tienannut Talvivaara-projektin aikana miljoonia.
Helsingin Sanomien mukaan Perä tienasi 2005 - 2013 yli 20 miljoonaa euroa ansio- ja pääomatuloina.
Perä vakuuttaa Hjallis-ohjelmassa sijoittaneensa kaikki rahansa talon ostoa lukuunottamatta takaisin Talvivaaraan.
Ihan mistä tahansa talosta ei ole kyse, sillä Espoon Westendissä sijaitsevan talon myyntihinta oli hulppeat 3,65 miljoonaa euroa.
Verotietojen mukaan Perällä oli vielä 2013 Talvivaaran vakavista ongelmista huolimatta 5,2 miljoonan euron pääomatulot.
Perä selittää Helsingin Sanomissa tuloja kevään 2013 osakeannilla, jossa Perä myi osan merkintäoikeuksistaan. Rahoilla Perä sanoo ostaneensa yhtiön osakkeita.
Talvivaaran sisäpiirirekisterin mukaan näin myös tapahtui.
