Pandapariskunnan kiima-aika herätti huomiota: "Moni tiedusteli, mahtaako olla kevättä rinnassa kun ovat äänekkäitä ja toimeliaita"

Kiinan Suomeen Ähtärin eläintarhaan luovuttamalla pandapariskunnalla koitti tänä keväänä kiima-aika.

– Maaliskuun loppupuolella moni vierailija tiedusteli, mahtaako jättiläispandoilla olla kevättä rinnassa kun ovat kovin äänekkäitä ja toimeliaita, eläintarhan tiedotteessa sanotaan.

– Oikein arvattu – tänä keväänä pääsimme ensimmäisen kerran todistamaan pandojen kiima-aikaa.

LUE MYÖS: Mauno Seppäkoski jättää Ähtärin eläinpuiston yli 40-vuotisen työuran jälkeen – miehen sieluneläin on körmyniskainen, lähes tuhatkiloinen visentti

Pandapariskunta, neljävuotias Lumi ja viisivuotias Pyry, opetti eläintarhan henkilökunnalle, että keväällä pandanaaraan sanavarasto kasvaa kohisten ja jopa bambun pureskelu jää tärkeämmän puuhastelun jalkoihin.

– Pandoilla on kiima vain kerran vuodessa. Ne tulevat yleensä sukukypsiksi 4–8 vuoden iässä, urokset tyypillisesti naaraita myöhemmin. Luonnollinen parittelu edellyttää eläimiltä riittävää kypsyyttä ja usein harjoitteluakin, kerrotaan tiedotteessa.

Suurin osa eläintarhoissa syntyvistä pandan pennuista syntyy yhä keinohedelmöityksen avulla. Pandakannan elinvoimaisuudelle on tärkeää, että myös luonnollinen lisääntyminen onnistuu nykyistä paremmin.

Valon määrä laukaisee hormonitoiminnan

Valon määrän lisääntyminen on mitä ilmeisimmin yksi tärkeimmistä pandojen hormonitoiminnan laukaisevista tekijöistä.

– Kevätpäivän tasauksen tienoilla tyttöpanda Lumi alkoi osoittamaan ensimmäisiä selviä merkkejä kiima-ajan lähestymisestä, tiedotteessa sanotaan.

Merkkejä pandojen kiima-ajan lähestymisestä olivat muun muassa lisääntyvä vaeltelu ja levottomuus, korkeat kutsuäänet, ruokahalun väheneminen, runsas hajumerkkailu, vedellä leikkiminen sekä purossa istuskelu.

– Myös urospanda Pyry oli selkeästi kiinnostunut naapurista kantautuvista viesteistä. Pandat pääsivätkin useana päivänä tekemään entistä läheisempää tuttavuutta.

LUE LISÄÄ: Ähtärin eläinpuistolta huipputulos: Lumi ja Pyry vetivät 100 000 uutta kävijää – liikevoitto jopa 1,4 miljoonaa euroa

Pandojen välissä pidettiin kuitenkin edelleen yksi turvaverkko, sillä erityisesti Pyry vaikuttaa vielä tarvitsevan aikaa aikuistuakseen.

Nuorille pandoille on kuitenkin tärkeää päästä kiima-aikana viestittämään toisilleen äänin, tuoksuin ja toisiaan koskettamalla. Näin ne opettelevat taitoja, joita tarvitsevat ollessaan valmiita ja riittävän kypsiä yrittämään parittelua.

– Nyt Pyry muun muassa oppi, miltä kuulostaa, kun pandanaaras kehottaa napakasti sulhoehdokasta poistumaan takavasemmalle. Ennen kaikkea Pyry huomasi, että joskus kannattaa silti myöhemmin kohteliaasti palata juttusille! tiedotteessa hehkutetaan.

Pandojen kiinnostus toisiinsa on ilouutinen

Ähtärin eläintarhan pandatiimille kevätviikot ovat olleet jännittäviä ja opettavaisia. Pandojen luontainen kiinnostus toisiaan kohtaan on iloinen uutinen pandahankkeen etenemisen kannalta.

Lajin suojelu on Kiinan ja Suomen välisen pandayhteistyön ydintavoite, johon pyritään monin eri keinoin.

Sukukypsyyden saavuttaminen oikea-aikaisesti ja lajille tyypillisesti ilmennyt kiima ovat merkki siitä, että olosuhteet ovat Ähtärissä pandoille sopivat ja mahdollistavat tutkimustyön.

LUE LISÄKSI: Mikä ihana yllätys! Ähtärin Lumi-pandaa odotti upea ruusukimppu – liekö lähettäjä naapurin hurmaantunut teinipoikapanda?

Tutkimustyön avulla voidaan saada lisätietoa pandojen lisääntymiseen vaikuttavista tekijöistä.

– Tämän tärkeän työn olemme nyt voineet aloittaa. Pandahoitajat ovat keränneet käyttäytymistietojen lisäksi runsaasti erilaisia näytteitä, joiden avulla voidaan seurata eläinten hormonitoimintaa, aineenvaihduntaa ja oppia lisää tästä kiehtovasta eläinlajista, tiedotteessa kerrotaan.

Ähtärin eläintarhan pandatiimi on antanut tänä keväänä pandojen tutustua toistensa hajuviesteihin vaihtamalla niitä välillä toistensa tiloihin. Eläinten käyttäytymistä ja ruokahalua on seurattu tarkasti.

Lumia ja Pyryä on koulutettu osallistumaan vapaaehtoisesti pieniin toimenpiteisiin, kuten verinäytteen ottamiseen, ultraäänitutkimukseen ja sukuelinten tarkastamiseen.

Eläinten vointia voidaan näin seurata ilman, että tutkimuksilla aiheutetaan pandoille stressiä.