Mainos

Mauno Seppäkoski jättää Ähtärin eläinpuiston yli 40-vuotisen työuran jälkeen – miehen sieluneläin on körmyniskainen, lähes tuhatkiloinen visentti

1:40

Ähtärin eläinpuiston intendentti Mauno Seppäkoski mainitsee lempieläimekseen körmyniskaisen, parhaimmillaan tuhat kiloa painavan visentin. Koko elämänsä eläinten parissa viettänyt Seppäkoski sanoo visentin muistuttavan häntä itseään. 

Maanantaiaamuna Mauno Seppäkoski lähestyy noin 900-kiloista visenttiä eli euroopanbiisonia rohkeasti, mutta kunnioittavasti. Seppäkoski antaa urosvisentille kipakassa pakkasessa porkkanaa popsittavaksi. Porkkanoita pääsee rouskuttamaan myös samassa aitauksessa Ähtäri Zoossa asuva noin 500-kiloinen naarasvisentti. Pariskunnalla on 150-kiloinen vasikka.

– Visentti on sieluneläimeni. Se on iso, hidas ja rauhallinen eläin, joka suhtautuu kaikkeen aluksi varauksella – eli on kaiketi samanlainen kuin minä. Metsäpeura sekä hirvi ja petoeläimet, kuten karhut ja sudet, ovat myös aina olleet mielenkiintoni kohteena, sanoo Ähtäri Zoossa yli 40-vuotisen uran tehnyt Seppäkoski.

Helmikuun alussa Seppäkoskea, 66, odottavat uudet tuulet, sillä hän siirtyy viettämään ansaittuja eläkepäiviä. Hän aloitti työt Ähtärin eläinpuistossa 26-vuotiaana vuonna 1978.

– Tulin taloon vastaavaksi eläinpuiston hoitajaksi, jossa toimin ensimmäiset 20 vuotta. Eläinpuiston hoitajan tehtäviin kuuluu eläinten kokonaisvaltainen hoitaminen, esimerkiksi ruokien hankinta. Intendenttinä aloitin vuonna 1998. Intentendin tehtäviin kuuluu muun muassa vastuu kiinteistöstä, huollosta ja eläintenhoidosta.

Asenteet muuttuneet

Työvuosiensa varrella Seppäkoski on nähnyt monenlaista.

– Ihmisten asenteet ovat muuttuneet paljon takavuosista. Nykyään eläinpuistoihin suhtaudutaan myönteisemmin, kun eläinten olosuhteista tiedetään enemmän. Myös eläinpuistojen rooli harvinaisten eläinlajien säilyttäjänä ymmärretään nykyään paremmin.

– Tiedottamisella ja avoimuudella on ollut vaikutuksensa. Siinä missä ennen asioista tiedotettiin vasta kysyttäessä, nyt meidän on kerrottava esimerkiksi uusista eläinhankinnoista jo ennen kuin mitään on tapahtunut.

Seppäkoski mainitsee työvuosiensa kohokohdaksi muun muassa sen, kun jo melko nopeasti hänen intendentin uransa alkutaivalta Ähtärin eläinpuisto pääsi osaksi Euroopan eläinpuistojen ja -akvaarioiden verkostoa, joka työskentelee eläinlajien suojelemiseksi ja säilyttämiseksi.

Jäsenyys mahdollistaa sen, että Ähtärin eläinpuisto on päässyt mukaan erilaisiin suojeluhankkeisiin, esimerkiksi uhanalaiseksi käyneen metsäpeuran kannanhoito- ja suojeluhankkeeseen, johon liittyy myös eläinten luontoonpalautus.

– Teemme 50-60 Euroopan eläintarhan kanssa yhteistyötä ja uhanalaisten eläinten geneettistä perimää vaihdetaan koko ajan, Seppäkoski taustoittaa.

Myös eläinlajien määrä on kasvanut vuosien varrella.

– Kun tulin taloon vuonna 1978 eri eläinlajeja oli noin 30. Nyt niitä on 50-60. Yksilöiden määrä on tuplaantunut alun 150:sta noin 300:een.

Skandinaavisten eläinlajien lisäksi Ähtäriin on muuttanut aasialaisia yksilöitä. Niistä tunnetuin lienee viime vuonna eläinpuistoon muuttanut pandakaksikko Lumi ja Pyry, joiden myötä eläinpuiston kävijämäärä kasvoi viime vuonna noin 100 000:lla.

Vuonna 2018 Ähtäri Zoossa tehtiinkin kävijäennätys – puiston asukkeja kävi katsomassa kaikkiaan 270 000 yksittäistä kävijää. Kasvun odotetaan jatkuvan tänä vuonna.

– Vaikka pandat ovat saaneet viime aikoina suurimman huomion, on muistettava, että eläinpuisto on rakennettu kokonaisuudesta ja meillä pitää olla myös omia suojelulajeja, joita on nimenomaan sillä elinalueella, jossa eläintarha sijaitsee.

Seppäkosken mukaan eläinpuiston kävijöille eksotiikkaa tarjoavat edelleen myös kotimaiset eläinlajit, kuten karhut ja hirvet.

– Kiehtovia ja kiinnostavia eläimiä ovat yhtä lailla myyrät ja matelijat.

Eläkkeellä ladulle ja kotikonnuille 

Kiinteä yhteys eläintarhan eläimiin säilyy eläkkeelläkin, sillä Seppäkoski jatkaa oman yrityksensä kautta eläinten virallisena kuljettajana.

– Eläintarhojen välillä tapahtuu vaihtoa niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Siirtoja on vuosittain 15-20. Tosin samassa autossa saattaa mennä useampia eläinlajeja.  

Mutta mitä muita suunnitelmia miehellä on eläkepäiville?

– Paljon on rakennettavaa ja nikkarointia. Hiihtämisestä olen aina tykännyt, joten Lapissa aion käydä edelleen. Lapsenlapsia on seitsemän ja heidän kanssaan ajan saa varmasti kulumaan.

Seppäkoski nähdään myös kotikonnuillaan Pohjois-Satakunnassa Honkajoella. Maatilan kasvattina Seppäkoski on ollut eläimiä lähellä polvenkorkuisesta saakka.

– Moni sanoo, että kotitanhuat käyvät rakkaammaksi mitä vanhemmaksi tulee.

– Sinne veri vetää edelleen. Veli pitää maatilaa ja viljelee kasveja kasvihuoneessa. Hän lämmittää savusaunan aina, kun sinne menen.

Seppäkosken seuraajana helmikuun alussa aloittaa Ähtäri Zoossa aiemmin eläinlääkärinä toiminut Heini Niinimäki.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja