Vuodenkiertoon liittyvät taitekohdat ovat aina olleet tärkeimpiä ja voimakkaimpia yhteisöllisiä siirtymäkohtia, onhan ihmisten elanto ollut konkreettisesti kulloisenkin sadon varassa. Lue tästä, mitä Maikkarin Helmi-sivusto kertoo pääsiäisperinteiden synnystä.
Vanhoina aikoina ei varsinkaan keväällä uskallettu jättää mitään sattuman varaan, vaan kylvön ja edelleen uuden sadon saaminen haluttiin varmistaa kaikin mahdollisin keinoin.
Pakanalliseen aikaan myös Suomessa vietettiin tässä tarkoituksessa vähän kevätpäiväntasauksen jälkeen ajoittuvaa erityistä kevätjuhlaa monine riitteineen. Kristinuskon myötä samoihin aikoihin osunut Kristuksen ylösnousemusta julistanut pääsiäinen korvasi sen.
Jumalattaren lahjat
Pääsiäinen istuukin hyvin kevätpäiväntasauksen ajan juhlallisuuksien jatkajaksi, sillä molemmissa juhlitaan muun muassa valon ja elämän voittoa pimeästä ja kuolemasta.
Pääsiäiseen on liittynyt erityisen paljon kansantapoja, joista osa sisältää myös taikauskon aineksia. Esimerkiksi Pohjanmaalla edelleen poltettavien pääsiäiskokkojen eli pääsiäisvalkeiden alkuperäisenä tarkoituksena oli pelottaa pois pahantahtoiset noidat, "trullit", joitten uskottiin olevan liikkeellä erityisesti pitkänperjantain aikaan Kristuksen kuoltua.
Noitien uskottiin voivan vaikuttaa epäedullisesti erityisesti talolle elintärkeän karjan menestykseen. Jos ne pääsivät iskemään, lehmät pysyivät seuraavana talvena ummessa tai menehtyivät outoihin tauteihin. Talonväellekin noidat saattoivat aiheuttaa monenlaista harmia.
