EU:n puheenjohtajamaa Belgia katsoi keskiviikkona, ettei jäsenmailta löytynyt silloin tarvittavaa tukea direktiivin hyväksymiseksi.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) vakuutti torstaina eduskunnan kyselytunnilla, ettei Suomi ole kaatanut paljon kuohuntaa aiheuttanutta yritysvastuudirektiiviä.
Lue myös: Suomi vastustaa yritysvastuudirektiiviä kritiikistä huolimatta
EU:n puheenjohtajamaa Belgia katsoi keskiviikkona, ettei jäsenmailta löytynyt tuolloin tarvittavaa määräenemmistöä direktiivin hyväksymiseksi. Asiaa käsittelivät jäsenmaiden suurlähettiläät.
Suomi on suhtautunut direktiivin sisältöön kriittisesti.
Orpo totesi, että kriittisyytensä toi puheissaan esiin suuri joukko maita, minkä jälkeen puheenjohtajamaa veti esityksen pois, ja nyt neuvottelut jatkuvat.
– Suomi ei kaatanut tätä. Suomi on indikoinut meidän kantamme, että me haluamme tämän direktiivin, mutta meidän näkemyksemme mukaan tämä joukkokanne pitäisi saada sieltä pohjasta pois.
Orpon lisäksi myös muut äänessä olleet ministerit toistivat, että Suomea hiertää esityksessä nimenomaan ryhmäkanneoikeuden laajentaminen. Oikeusministeri Leena Meri (ps.) sanoi, että esityksen ongelmakohdat tulivat esiin virkamiesvalmistelussa, jossa nostettiin esiin muun muassa tuomioistuinten mahdollinen ruuhkautuminen ja merkittävät kustannukset.
– Sinne on tuotu tällaisia, tiedetään etukäteen että haasteellisia, elementtejä jäsenvaltioille, sillähän tämä pilattiin. Me haluaisimme sen siinä alkuperäisessä muodossa heti voimaan.
"Laaja yritysmaailman tuki"
Asiasta kysyi ensimmäisenä kansanedustaja Maria Guzenina (sd.). Hän totesi Suomen tehneen vuosia töitä sen eteen, että eurooppalaiset yritykset toimisivat samoilla säännöillä, mikä estäisi muun muassa lapsityövoiman käytön, ihmisoikeuksien polkemisen ja luonnon pilaamisen.
– Miten on mahdollista, että huolimatta laajasta yritysmaailman tuesta, mukaan lukien Suomen suurimmat yritykset, laajasta kansalaisjärjestöjen tuesta ja laajasta oikeusoppineiden tuesta, Suomen hallitus on viimeiset viikot ollut vastustamassa tämän tärkeän direktiiviesityksen läpimenoa? hän kysyi.
Kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.) sanoi, ettei hän ymmärrä allergiaa ryhmäkannetta kohtaan ja että siihen vetoaminen tuntuu verukkeelta. Koskinen sanoi olleensa itse parikymmentä vuotta sitten esittelemässä ryhmäkanteen avaavaa lainsäädäntöä Suomessa, ja jo silloin asialla peloteltiin.
– On havaittu, että se on käytännössä jäänyt aivan liian vähäiselle käytölle. Eikä mitään niistä uhkakuvista ole toteutunut, joita silloin piirreltiin ja peloteltiin.
Direktiivin hyväksymiseksi tarvitaan sekä Euroopan parlamentin että jäsenmaiden siunaus, joten EU-maat eivät voi päättää omin päin pudottaa joitakin kohtia sääntelystä pois.
Puheenjohtajamaa aikoo katsoa, voiko jäsenvaltioiden esittämiä huolenaiheita käsitellä Euroopan parlamenttia kuullen. Aika on tämän parlamenttikauden aikana käymässä vähiin, sillä eurovaalit pidetään kesäkuussa.
Suurista jäsenmaista keskeisiä asiaan kriittisesti suhtautuvia ovat olleet Saksa ja Italia.
Juttua päivitetty 29.2.24 klo 20.35 kauttaaltaan.