Pääministerin mukaan heinäkuinen päätös elpymispaketista tarvittiin jo siksi, että se rauhoitti markkinat.
Oppositiossa pelätään, että EU:n elpymispaketin kaltaiset järjestelyt jäisivät pysyviksi ja että EU:sta muodostuu tulonsiirtounioni ja liittovaltio. Keskustelu oli odotetusti kiihkeää, kun eduskunnassa käytiin keskiviikkona lähetekeskustelu EU:n seuraavasta seitsenvuotisesta budjetista ja EU:n elpymispaketista.
– Jos tämä piikki avataan nyt, on järjetöntä väittää, että myöhemmin kieltäytyminen uusista paketeista on ainakaan sen helpompaa, kiteytti perussuomalaisten Jani Mäkelä opposition huolta.
Lue myös: Kansanedustajilla ärhäkkä keskustelu – onko EU-elpymispaketti ainutkertainen ja oliko vaihtoehtoja? Jussi Halla-aho: "Tämä on ihan höpöpuhetta"
Puheenjohtaja Jussi Halla-ahon (ps.) mukaan suomalaiset maksavat EU:n veloista korkeampina veroprosentteina.
– Kun EU:n luonne velkaunionina ja tulonsiirtounionina vahvistuu, nettomaksajat maksavat yhä enemmän jäsenmaksuina. Jäsenmaksut rahoitetaan verottamalla suomalaista työtä ja yrittämistä. Tämä on tosiasiallisesti EU-vero.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) ihmetteli puheita EU-verosta ja sanoi, että nyt keskustelussa olevalla päätöksellä ei olla luomassa unionille yhtäläistä verotusoikeutta. Tulonsiirrot ovat kuitenkin osa järjestelmää normaalistikin.
SDP:n Antti Lindtman huomautti, että velat on tarkoitus maksaa panemalla amerikkalaiset digijätit digiverolle ja kiinalaiset teräsjätit hiilitullien taakse.
Kokoomus: Huonosti neuvoteltu
EU:n budjetti vuosille 2021–2027 on yli 1 070 miljardia euroa. Elpymispaketissa on kokonaisuudessaan kyse 750 miljardin euron elvytysrahasta, jonka EU-komissio lainaa rahoitusmarkkinoilta jaettavaksi edelleen jäsenmaille avustuksina ja lainoina.
Jotta laina elpymispaketin perustamiseksi voidaan ottaa, kunkin jäsenmaan on hyväksyttävä budjettipäätös kansallisella tasolla. Tähän mennessä kuusi jäsenmaata 27:stä on vahvistanut tämän niin kutsutun omien varojen päätöksen.
Puheenjohtaja Petteri Orpon (kok.) mukaan kokoomusta korpeaa suunnattomasti se, että kaikki jäsenmaiden päämiehet ovat neuvotelleet huonosti.
– Vastuullisessa talouspolitiikassa jokainen maa huolehtii omista veloistaan, omasta taloudestaan. Olisi pitänyt samaan aikaan neuvotella sisälle muun muassa velkajärjestelymekanismi ja käyttää tilannetta hyväksi neuvottelussa ja ajaa eteläisemmän Euroopan maat hyväksymään meidän pitkän linjan tavoitteitamme.
Lue myös: Eeva Lehtimäen kommentti: Kokoomus kärvistelee EU:n elpymispaketin kanssa eduskunnassa – "huonosti neuvoteltu" ei riitä kritiikiksi muun opposition rinnalla
Pääministeri Sanna Marin (sd.) vastasi, että velkajärjestelymekanismi on osa hallituksen EU-selontekoa, joka tullaan vielä helmikuun aikana käsittelemään eduskunnassa.
Hän myös korosti, että jo päätöksellä elpymispaketista, joka tehtiin heinäkuussa, oli markkinoita rauhoittava vaikutus.
Lue myös: Marin: Olisi virhe lopettaa kasvua, työllisyyttä ja ihmisiä tukeva finanssipolitiikka liian aikaisin
Suomi maksamassa 6,6 miljardia
Suomi on saamassa elpymisvälineen avustuksista tämän hetken arvion mukaan yhteensä noin 2,7 miljardia euroa. Lopullinen määrä selviää vasta kesällä 2022. Suomi olisi maksamassa näillä näkymin noin 6,6 miljardia.
Vastaavasti Italia, jonka talous on kärsinyt vakavasti koronapandemiasta, on Vanhasen mukaan saamassa elpymisvälineestä 79 miljardia euroa ja maksamassa siitä 48 miljardia euroa.
Suuresta salista budjetti ja elpymispaketti lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, ja siihen pyydetään perustuslakivaliokunnalta ja talousvaliokunnalta lausunnot.