Kansanedustajilla ärhäkkä keskustelu – onko EU-elpymispaketti ainutkertainen ja oliko vaihtoehtoja? Jussi Halla-aho: "Tämä on ihan höpöpuhetta"

Kansanedustajat pääsivät kyselytunnilla väittelemään 750 miljardin EU-elvytyspaketista.

Yhteiseen velanottoon perustuva paketti on yksi kevään poliittisista pääteemoista, ja keskustelu kävi jo nyt vilkkaana.

Kansanedustaja Jani Mäkelä (ps.) syytti EU:n jakavan rahaa valtioille, jotka eivät sitä olisi ansainneet, ja myös kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah (kd.) esiintyi erittäin kriittisenä.

– Olette ajamassa federalistien agendaa ja liittovaltiota, Essayah latasi.

Moni hallituksen kansanedustaja pohti puheenvuoroissaan elvytyspaketin varjopuolia, mutta katsoi silti paketin hyötyjen voittavan haitat. 

Kansanedustaja Hannu Hoskonen (kesk.) otti jossain määrin irti hallituksen linjasta pöyristelemällä yhteisvastuullista velkaa kovaan ääneen.

– Totuus on tässä asiassa se, että suomalaisten verorahat kuuluvat suomalaisten hyväksi. Jos perustamme tulonsiirtounionin, se on tälle maalle todella valtava virhe, Hoskonen laukoi.

"Ei EU erota nettomaksajia"

Yksi keskeinen kysymys keskustelussa oli se, olisiko EU:n elvytyspaketille ollut vaihtoehtoja.

Hallituksen edustajien mukaan vaihtoehtona olisivat käytännössä olleet yksittäisin jäsenmaihin kohdistuneet tukipaketit, joilla tuettiin esimerkiksi Kreikkaa 2010-luvun alun eurokriisissä. 

Pääministeri Sanna Marin (sd.) muistutti yhteisestä elpymispaketista kesällä 2020 saavutetun sovun rauhoittaneen rajut markkinareaktiot.

Suomen talouden todettiin myös riippuvan monella tapaa koko Euroopan talouskehityksestä.

– Jopa minä, eteläpohjalainen kepulainen juntti ymmärrän, että Suomen ja muun Euroopan talous ovat nykyään yhtä, Antti Kurvinen (kesk.) sanoi.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-aho syytti keskustan antaneen ymmärtää, että Suomen ero EU:sta olisi ainoa vaihtoehto paketin hyväksymiselle.

– Tämä on ihan höpöpuhetta. (...) Ei EU erota nettomaksajia, eihän se erota edes nettosaajia, Halla-aho totesi.

– Kysymys kuitenkin kuuluu: Jos Suomi ei nyt voi kieltäytyä yhteisestä velasta, miten Suomi voi kieltäytyä vastaavista järjestelyistä tulevaisuudessa? 

Kokoomus ottaa kantaa myöhemmin

Perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt ovat jättäneet hallitukselle välikysymyksen elpymispakettiin liittyen.

Kokoomus ei ole mukana välikysymyksessä, ja keskustan Kurvinen kysyikin kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpolta, onko kokoomus elvytyspaketin takana vaiko ei.

Orpo ei vastannut kysymykseen suoraan: puolue haluaa vielä nähdä, mitä eduskunnan eri valiokunnat ajattelevat paketista.

– Tulemme, edustaja Kurvinen, kyllä ottamaan kantaa tähän asiaan. Älkää olko huolissanne, Orpo vastasi.

Kokoomuslaisia kyllä Orpon mukaan "korpeaa suunnattomasti" se, että paketti on heidän mielestään neuvoteltu huonosti.

Paketti ei kokoomuksen mielestä ole rahansaajille riittävän ehdollinen ja tiukka. 

Ainutkertainen paketti?

Väittely koski jälleen myös sitä, tuleeko yhteisvastuullinen koronaelvytyspaketti jäämään ainutlaatuiseksi. 

Viime viikolla kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) arvioi, että nyt käytettävää instrumenttia voi ja ehkä pitääkin käyttää tulevaisuudessakin. 

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde on puolestaan ehdottanut harkintaa siitä, että elpymisrahastosta tehtäisiin pysyvä työkalu.

– Kun velkahana on kerran avattu, sitä on vaikeaa ellei mahdotonta sulkea, Sari Essayah sanoi.

– Tämä elvytyspaketti on kertaluontoinen, sanovat lagardet ja muut mitä hyvänsä, Antti Kurvinen vakuutteli.

Elvytyspakettia käsitellään eduskunnassa kevätkauden aikana.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon odotetaan valmistuvan maalis- tai huhtikuussa, minkä jälkeen valtiovarainvaliokunta antaa varsinaisen mietinnön.