Oppimisvaikeudet haittaavat siirtymistä työelämään

Arviolta 3-5 prosenttia suomalaisista kärsii laaja-alaisista oppimisvaikeuksista. Perinteiset oppimisvaikeuksien tuki- ja kuntoutusmenetelmät eivät auta heitä riittävästi tarpeellisten taitojen hankinnassa. Tämä vaikeuttaa sujuvaa siirtymistä työelämään.

Tutkija Vesa Närhi oppimisvaikeuksiin erikoistuneesta Niilo Mäki -instituutista painottaa, että ongelmasta aiheutuu yksilölle merkittäviä haittoja.

- Puutteelliset oppimiskyvyt tässä yhteiskunnassa aiheuttavat aivan selvästi syrjäytymisen riskin, Närhi sanoi tiistaina tiedotustilaisuudessa Helsingissä.

Laaja-alaisista oppimisvaikeuksista kärsivällä on vaikeuksia useilla oppimisen osa-alueilla eli ongelmat eivät rajoitu esimerkiksi lukemisen tai matematiikan oppimiseen. Vaikeudet liittyvät usein päättelykykyyn.

Tuki ei riitä

Laaja-alaisista oppimisvaikeuksista kärsivät eivät ole oikeutettuja kehitysvammaisille tarkoitettuun tukitoimiin mutta myöskään erityisiin oppimisvaikeuksiin kohdistetut tukitoimet eivät ole heille riittäviä. Tietynlainen väliinputoajan asema koskee myös ongelmaa tutkimusaiheena, sillä sitä on tutkittu melko harvoin. Sen verran kuitenkin tiedetään, että ongelmasta kärsivillä on kohonnut työttömyyden ja psykiatristen sairauksien riski.

- Noin 30-35 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä nuorista on sellaisia, joilla on pitkä historia koulussa ilmenneitä oppimisvaikeuksia takana, kertoi Kehitysvammaliiton johtava konsultti Heikki Seppälä. Hänestä ongelman avain on nivelvaihe, jossa mietitään elämää koulun jälkeen. Tällä haavaa tuki voi jäädä siinä vaiheessa paljolti vanhempien harteille.

Vaikeuksia jo kouluunmenossa

Niilo Mäki -instituutissa tutkitaan aihetta parhaillaan nuorten keskuudessa. Alustavien tuloksen mukaan ongelmat ovat näkyneet jo heti koulunkäynnin alkuvaiheessa lukemisen, kirjoittamisen ja tarkkaavaisuuden häiriöinä.

Yläasteella nuorten suoriutuminen opinnoista on usein heikkoa, samoin heidän suhtautumisensa opiskeluun. Nuoret myös luovuttavat helposti haasteiden edessä. Samoin he pohtivat vain vähän omia jatko-opintojaan. Sen sijaan vielä kahdeksasluokkalaisilla ei havaittu viitteitä emotionaalisista tai toverisuhdeongelmista. Tähän mennessä tutkimusta varten on haastateltu 124 laaja-alaisista oppimisvaikeuksista kärsivää kahdeksasluokkalaista.

Aikuistuminen hidasta

Kehitysvammaliitto on puolestaan selvittänyt, kuinka nuoret aikuiset kokevat ongelman. Suppeaan selvitykseen haastateltiin pariakymmentä 20-24-vuotiasta nuorta, jotka ovat olleet instituutin asiakkaita.

-Meillä on pieni kohdejoukko. Tämä ei välttämättä kuvaa mitään valtakunnallista todellisuutta, mutta antaa ehkä jonkinlaista perspektiiviä siitä, mitä tälle porukalle mahdollisesti kuuluu, painotti suunnittelija Anna-Elina Leskelä-Ranta.

Selvityksestä havaittiin, että haastatellut nuoret ovat kypsyneet aikuisuuteen muita hitaammin. Haastatelluista nuorista puolet asui vielä kotonaan. Reilu kolmannes heistä oli töissä ja saman verran oli työttömänä. Loput olivat opiskelemassa. Runsas neljännes vastaajista koki, että heillä on arkista selviämistä vaikeuttava haitta tai vamma. Kukaan ei silti muistanut, että olisi saanut tukea tai kuntoutusta peruskoulun ala-asteen jälkeen.

(MTV3-STT)