Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kertoo seuranneensa uutisointia kadonneesta pohjalaisperheestä huolestuneena. Hänen mukaansa tapauksen yhteydessä otsikoihin noussut kotiopetus kaipaa päivitystä.
Kotiopetuksessa olevien oppivelvollisten määrä on Tilastokeskuksen mukaan yli kaksinkertaistunut viiden viime vuoden aikana.
Kotiopetusta saa Suomessa tällä hetkellä noin 800 lasta ja nuorta.
Samaan aikaan oppivelvollisuutta säätelevä lainkohta on pysynyt ennallaan vuosikymmenet.
– Alkuperäinen oppivelvollisuuslaki on 1920-luvulta, eli se on jo sata vuotta vanha, ja maailma on muuttunut sinä aikana aika paljon, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kommentoi MTV Uutisille.
Laki ei ole Pekkarisen mukaan muuttunut sen suhteen, miten oppivelvollisuus tulee täyttää. Tältä osin lain päivittäminen olisi hänen mukaansa paikallaan.
– Ajattelen niin, että meidän täytyisi selvittää oppivelvollisuuden ja "koulupakon" välistä suhdetta nykyistä tarkemmin, ottaa selville, minkälaiset lapset ovat kotikoulussa ja mistä syistä ja miten kotikoulu vaikuttaa heidän elämäänsä pitkässä seurannassa.
Lue myös: Karfien yhteyshenkilö MTV Uutisille: Talvi yllätti perheen
Kotiopetus nousi otsikoihin kadonneen perheen myötä
Kotiopetus nousi otsikoihin alkukesästä yli vuoden kateissa olleen Tommy ja Karoliina Karfin perheen tilanteen takia.
Perheen lapset olivat kotiopetuksessa ennen heidän huostaanottoaan.
Tarkkaa syytä huostaanottoon ei ole vahvistettu. MTV Uutiset kertoi perheen tilanteesta jo vuonna 2020, kun perheen kolme lasta sijoitettiin kiireellisesti.
Perheen vanhempia epäillään Ilta-Sanomien mukaan törkeistä vapaudenriistoista, törkeistä pahoinpitelyistä, oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä, rekisterimerkintärikoksesta, petoksesta ja ampuma-aserikkomuksesta.
Poliisi julkaisi kesäkuun alussa poikkeuksellisesti perheen vanhempien kuvat ja nimet tehtyään heistä kansainvälisen etsintäkuulutuksen ja pyytäessään tietoja heidän olinpaikastaan.
Lue myös: Näin suurperheen vanhemmat veivät lapsensa laitoksesta – uusia rikosnimikkeitä paljastui
Pekkarinen: Poikkeuksellinen tapaus
Pekkarinen kertoo seuranneensa uutisointia perheestä hyvin huolestuneena.
– Tämä ilmentää tietyllä tavalla lastensuojelun epäonnistumista luottamuksen saavuttamisessa, mutta myös huoltajilta hyvin omavaltaista käyttäytymistä, jossa lasten etua ei kovasti ajatella.
Pekkarinen korostaa, ettei voi ottaa kantaa yksittäistapauksen yksityiskohtiin. Hän pitää Karfien perheen tapausta kuitenkin hyvin poikkeuksellisena.
– Muistan omalla urallani – joka on lastensuojeluasioissa jatkunut yli 20 vuotta – joitain tällaisia tapauksia, joissa huoltajat ovat vältelleet viranomaisia siirtymällä paikasta toiseen, mutta aina on ollut jokin tieto, missä päin perhe liikkuu. Joskus on lähdetty myös ulkomaille.
– En muista kuulleeni aiemmin sellaisesta, että jokin perhe katoaa täysin.
Lue myös: Millä etsintäkuulutettu Karfin perhe elää? Näin vaatimattomat tulot suurperheellä on ollut
Kotikoulu ei väistämättä huono asia
Kotikoulua Pekkarinen ei pidä lähtökohtaisesti huonona asiana.
– Osa vanhemmista ja perheistä järjestää kotikoulun ihan asianmukaisella tavalla. Ongelmana on se, ettei siihen liity lainkaan samantyyppistä valvontaa kuin siihen, että lapsi päivittäin menee kouluun ja on yhteiskunnan muidenkin aikuisten kanssa tekemisissä.
Jos perheessä on muitakin ongelmia, voi siis mennä hyvin kauan ennen kuin lapsi saa tarvitsemaansa apua.
Pekkarinen sanoo myös, että koulu ei ole vain opillista sivistystä vaan myös sydämen sivistystä varten.
– Koulussa opitaan olemaan yhteiskunnan jäseniä ja tulemaan toimeen toisten kanssa.
Ruotsista muutetaan Suomeen kotikoulun perässä
Suomi on tällä hetkellä harvoja Pohjoismaita, jossa kotikoulun käyminen onnistuu omalla ilmoituksella.
Siksi esimerkiksi Ruotsista Suomeen kotikoulun takia muuttaminen on lisääntynyt. Se on Pekkarisen mukaan herättänyt viranomaisten kesken keskustelua.
– Suomessa kotikoulua käyvät erityisesti muunkieliset lapset. Ymmärtääkseni esimerkiksi ukrainalaisperheissä tätä tapahtuu, koska heillä on etäkoulumahdollisuus. Lisäksi jotkin muslimiperheet haluavat järjestää sen itse.
Pekkarisen mukaan tutkimusta, jossa olisi seurattu kotikoulua käyvien lasten elämänpolkua, ei ole.
Juttua korjattu 22.6.2025 kello 20.02: Elina Pekkarinen korjasi lausuntoaan. Hänen mukaansa oppivelvollisuuden täyttämistä koskeva lainkohta on 1920-luvulta. Alun perin jutussa luki virheellisesti, että koko nykyinen oppivelvollisuuslaki olisi 1920-luvulta. Juttua korjattu lisäksi 23.6. kello 19.30. Jutussa luki alun perin, että Pekkarisen mukaan Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa voi käydä kotikoulua. Todellisuudessa se on mahdollista myös muualla, mutta siihen saattaa liittyä tiukempia sääntöjä.