Erityisopettaja napauttaa: "Kurilla ei kasvateta ketään – koulun pitäisi antaa lapselle eväät elämään"

Kokkoselle valkeni, että oli tapahtunut jotain, minkä vuoksi nuori tuli kiroillen luokkaan. Kävi ilmi, että poika oli lyönyt jalkansa.

– Kysyin, haluaako hän kylmäpussin ja aloitin, että: "Riku hei.." johon hän vastasi "joo joo, mä tiedän, että sä et tykkää kiroilusta" ja lisäsi, "anteeksi, se lipsahti, kun muhun sattui".

Keskustelu eteni uudella sävyllä ja poika totesi, että "joo, mä tiedän, pyydän ensi kerralla aikaisemmin apua".

Vain turvallinen mieli voi oppia

Kokkosen mukaan tilannekuvaus paljastaa, kuinka kohtaamalla nuoren pahan olon ja auttamalla ratkaisemaan tilanteen, siitä päästään yli. 

Ja tilanteen yli todella kannattaa päästä.

– Vain turvallinen mieli pystyy oppimaan. Jos me olemme väsyneitä, uupuneita, peloissaan tai meillä on kipuja, mieli on täyttynyt aivan muista asioista. Silloin on ihan turha paukuttaa sinne matikkaa tai ussaa tai äikkää, Kokkonen jatkaa.

Mutta miten käy Pisa-tuloksille ja oppimistuloksille ylipäänsä, jos luokassa jäädään ratkomaan toisten huonoa oloa? 

Kokkosen mielestä jokaisen opettajan olisi hyvä tutkia myös oma asenteensa ja työtapansa ja pohtia ovatko ne tätä päivää; edistyykö yksilön kykeneväisyys ja hyvinvointi niillä menetelmillä kouluissa?

– Kuuluuko meidän opettajien perustyöhön se, että tällä viikolla selviämme tietyistä opinnoista vai onko meidän perustyöstä se, että me huolehdimme, että lapset ja nuoret saisivat optimaaliset työvälineet aikuisuuteen? 

– Entä, jos tavoitteena olisi osaava ja kykenevä aikuisuus? Mietimmekö me jotain oppiainetta vai ihmisen elämää?

Mutta eikö ole väärin muita luokan oppilaita kohtaan, jos opetussuunnitelman mukainen opetus keskeytyy yhden lapsen oireilun vuoksi?

– Olen eri mieltä tuossa. Ongelmanratkaisutaitoja ja prosessointia tarvitsevat ihan kaikki. Ryhmässä on voima ja mahdollisuus. Ryhmässä voidaan yhdessä miettiä ratkaisua ja oppia samalla itse.

– Jos lapsella on vaikka uniongelmia, kysytään, mikä siihen auttaisi. Lapsi prosessoi ja muut miettivät myös ratkaisua. He itse tuottavat niitä keinoja, joita pystyvät kokeilemaan.

– Tämä ei ole ydinfysiikka. Emmekö me muka aikuisena tarvitse taitoja toimia ja ratkoa ongelmia ryhmässä?

Lapsi voi kantaa huolta perheen ongelmista

Kokkosen havaintojen mukaan Suomessa lasten ja nuorten hyvinvointi on kahtiajakautunutta. 

– Meillä on niitä lapsia ja nuoria, joiden voimavarat ovat täysin käytössä kasvuun ja oppimiseen. He ovat perusturvallisen lähtökohdan kulkijoita.

– Sitten on se toinen ryhmä, jolla voi olla taakkanaan monia kuormittavia asioita. Psyykkistä huonovointisuutta ja henkistä kuormitusta.

Lapsi tai nuori voi kantaa huolta perheen hyvinvoinnista, taloudellisesta tilanteesta, vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelmista.

– Meidän yhteiskunnallinen tila on aika kova ja raadollinen. Aikuisilla on kiire, osalla on paljon työtä ja toisilla on työttömyyttä. Lisäksi yhteiskunnassamme on päihdeongelmia.

Kokkosen kirjan pääajatuksia on se, että kouluissa ymmärrettäisiin inhimillisyys. Jokainen meistä kuormittuu tietyistä asioista.

– Tarkoitukseni on antaa opettajille koulupäiviin niitä keinoja, joilla auttaa lasta purkamaan pahaa oloa ja aggressioita ja vahvistamaan lapsen hyvinvointia.

Se tuottaa usein tulosta. Kokkonen kertoo, että hänelle 15 vuotta sitten haistatellut nuorukainen on nyt kolmen pienen tyttären onnellinen ja osallistuva isä.

• 06:33
  Turvallisuus

  Suora lähetys kello 8.30: Stubb avaa maanpuolustuskurssin
• 05:42
  Keksinnöt

  Keksijä Raimo, 85, rakensi pihalleen 20-tonnisen brontosauruksen niksibetonista
• 05:15
  Helsinki

  Ukrainan ilmahälytykset näkyvät Helsingissä – tästä on kyse
• Eilen22:40
  Politiikka

  KSML: Maria Kaisa Aula on pyytänyt eroa
• Eilen21:16
  Kotimaa

  Huolestuttava ilmiö leviää Kaustisen kirjastossa
• Lataa lisää