Kaikki kuudenluokkalaiset eivät taida äidinkieltä hyvin | MTV Uutiset
Vain joka kuudes kuutosluokkainen osaa äidinkieltä hyvin – "Äärimmäisen huolestuttavaa"
Äidinkielen opiskelua ja matkapuhelimen käyttöä peruskoulussa Helsingissä 30. elokuuta 2019. Kuvituskuva.Lehtikuva
Julkaistu 23.01.2025 00:05
MTV UUTISET – STT
Vain joka kuudes kuudesluokkalainen osaa äidinkieltä hyvin. Opetusministeri Anders Adlercreutz pitää tilannetta huolestuttavana.
Vain 16 prosenttia kuudesluokkalaisista yltää äidinkielessä hyvään osaamiseen eli vähintään arvosanaa kahdeksan vastaavalle tasolle, kertoo Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi).
Se käytti viime keväänä tehdyssä arvioinnissaan uudistettuja kriteerejä, joiden perusteella myös opettajat arvioivat oppilaita ensimmäistä kertaa.
Karvin johtava arviointiasiantuntija Annette Ukkola sanoo, että asiasta kannattaa olla huolissaan. Hän näkee tavoiteltua heikomman osaamisen taustalla useita syitä.
– Ihan varmasti lukemisen väheneminen näkyy tässä. Aidosti todella harva oppilas nykyään voi sanoa, että harrastaa lukemista, Ukkola sanoo STT:lle.
Hän pohtii, että vaikutusta heikkoon osaamiseen voi olla myös opettajilla. Luokanopettajan pitäisi olla kuudetta luokkaa opettaessaan jo melko syvällisesti perillä monista oppiaineista.
– Äidinkieli on todella laaja oppiaine. Ehkä kaikki eivät ole pystyneet itse perehtymään äidinkielen sisältöihin niin syvällisesti, että he osaisivat opettaa niitä niin laajasti.
Oppilailla hankaluuksia erityisesti kriittisessä lukutaidossa
Toisissa kouluissa äidinkieltä opettaa jo kuudennella luokalla äidinkielen aineenopettaja. Ukkola kertoo, että seuraavaksi onkin tarkoitus selvittää, näkyykö tämä oppilaiden osaamistasossa.
Ukkolan mukaan oppilailla oli hankaluuksia erityisesti kriittisessä lukutaidossa, jolla tarkoitetaan esimerkiksi tekstin merkitysten havainnointia ja sen tavoitteiden pohdintaa.
Arviointiin osallistui kansallisessa otoksessa runsaat 8 500 kuudesluokkalaista kattavasti eri puolilta Suomea.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:28Lue myös: Nuorten poissaolot koulussa lisääntyneet, syynä kännykät? "Oppilaita on lähetetty unikouluun".
S2-opetuksessa ollaan liian pitkään
Myös oppilaiden väliset osaamiserot olivat suuria. Parhaiten menestyivät suomenkieliset tytöt, heikoimmin ruotsinkielisten koulujen pojat ja suomea tai ruotsia toisena kielenä (S2) opiskelevat oppilaat.
S2-opetusta saavien joukossakin oli erittäin paljon hajontaa, ja mukana oli myös todella taitavia oppilaita.
Ukkolan mukaan jopa neljännes S2-opetusta saavista voitaisiinkin osaamisensa perusteella siirtää tavanomaiseen äidinkielen opetukseen.
Tällöin opettajan aikaa ja voimia riittäisi enemmän niille oppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito on aidosti heikko.
– Ja nämä edistyneet oppilaat varmasti hyötyisivät siitä, että he pääsisivät kuulemaan vielä moninaisempaa, edistyksellisempää ja vaihtelevampaa kieltä. Se kieli, mitä käytetään näiden suomen oppijoiden kesken, se voi olla paljon köyhempää.
Karvin arvioinnissa kävi ilmi myös se, että oppilaat ovat saaneet äidinkielestä omaa taitotasoaan parempia arvosanoja.
Vaikka hyvään osaamiseen ylsi vain 16 prosenttia oppilaista eli noin joka kuudes, vähintään numeron kahdeksan sai todistukseensa 81 prosenttia tytöistä ja 58 prosenttia pojista.
Ukkola arvioi tämän taustalla ehkä vaikuttavan esimerkiksi sen, että opettajat ovat pyöristäneet arvosanoja useimmiten ylöspäin.
Lisäksi opettajat ovat mahdollisesti laskeneet vaatimustasoaan.
Näin on aiemmassa arvioinnissa kertonut tehneensä jopa yli kolmannes opettajista.
Ukkola muistuttaa kuitenkin, että uudet tarkat kriteerit olivat käytössä vasta ensimmäistä kertaa. Myös niiden käyttö vaatii opettelua.
Opetusministeri Adlercreutz: Nykytila on heikko
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) pitää tuloksia äidinkielen osalta äärimmäisen huolestuttavina.
Hän huomauttaa, että lukusujuvuus on keskeinen muuttuja myös muutakin oppimista mittaavissa Pisa-testeissä.
Äidinkielen osaamisesta sekä lasten ja nuorten lukemisesta onkin kannettu huolta jo pitkään.
Ensi syksystä lähtien on jo päätetty lisätä alakoulun viikkotuntimäärää äidinkielessä ja kirjallisuudessa kahdella ja matematiikassa yhdellä.
Adlercreutz toivoo, että kunnat myös käyttäisivät tätä mahdollisuutta täysimääräisesti, vaikka joissakin kunnissa ylimääräisiä tunteja on ollut jo nyt.
– Tässähän halutaan nimenomaan vaikuttavuutta suhteessa nykytilaan. Koska tiedämme, että nykytila on heikko. Toivon, että ei ainoastaan otettasi sitä rahaa vastaan, vaan että se myös näkyisi lasten arjessa siellä koulussa, Adlercreutz sanoo STT:lle.
Hän näkee heikon äidinkielen osaamisen taustalla myös ihmisten heikentyneen kyvyn keskittyä.
– Kirjan lukeminen vaatii sitä, että istuu alas. Tyydytys ei tule 15–30 sekunnissa, kuten videoklippejä katsellessa, vaan siinä pitää sietää vähän tylsyyttäkin, Adlercreutz sanoo.
– Tässä maailmassa, jossa sekä aikuiset että lapset ovat jo huolestuttavassa määrin tottuneita siihen, että jonkin pitää koukuttaa heti alusta alkaen, ollaan varmaan kouluttamassa itseämme sellaiseen mielentilaan, joka ei tue lukemista.
Hän toivoo, että tähänkin ongelmaan toisi apua se, että kouluissa ollaan rajoittamassa kännyköiden käyttöä.
Onko matematiikka liian helppoa?
Arvioinnissa tarkasteltiin myös kuudesluokkalaisten matematiikan taitoja. Ne olivat hyvät kolmanneksella oppilaista.
Karvin arvioinnissa pohdittiin, onko matematiikan opetus kenties osalle oppilaista jo liiankin helppoa.
– Tässä voi käydä niin, että parhaat eivät pääse kehittymään yhtä paljon kuin muut, koska tavoitteet ovat niin matalalla, Ukkola toteaa.
Koulutustutkija Sirkku Kupiainen ehdotti viime viikolla Helsingin Sanomien haastattelussa kouluihin joustavia tasoryhmiä, jotta jokainen oppilas saisi riittävästi haastetta. Samaa on pohdittu myös Karvissa.
– Kyllähän se tietenkin hyödyttää kaikkia, että saa itselleen sopivaa oman tasoista opetusta ja edetään sopivan tahtiin. Mutta sellaiset pysyvät tasoryhmät, jotka estävät esimerkiksi lukioon pääsemisen, sellaisia me emme kannata, Ukkola sanoo.
Joustavia tasoryhmiä on jo käytössä joissakin kouluissa. Karvin on myöhemmin tarkoitus tarkastella myös niiden vaikutuksia oppilaiden osaamisen kehittymiseen.
Opetusministeri Adlercreutz pitää tuloksia matematiikan osalta ilahduttavina.
– Sitä voidaan varmaan pohtia, missä tasoryhmät ovat hyödyksi ja missä eivät. Ajattelen, että aika paljon voidaan saada tekemällä luokan sisäisiä järjestelyjä, joilla varmistetaan, että haasteita on kaikille tarpeeksi.
Hän viittaa esimerkiksi digitaalisiin oppimisvälineisiin ja -materiaaleihin, joissa tehtävien tasoa voidaan sopeuttaa oppilaan osaamista vastaavaksi.
Adlercreutz huomauttaa, että tutkimusten mukaan oppimistilanteissa viihdytään parhaiten silloin, kun haasteita on tarpeeksi mutta ei liikaa.
Hän lisää, että keskeinen kysymys on myös huonommin pärjäävien oppilaiden tukeminen. Tähän on pyritty puuttumaan oppimisen tuen uudistamisella, joka on astumassa voimaan syksyllä.
