Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin uumoillaan vierailevan Brysselissä EU-maiden poliittisten johtajien huippukokouksen aikaan torstaina.
Tieto mahdollisesta henkilökohtaisesta vierailusta vuoti julkisuuteen aiemmin tällä viikolla ensin italialaismedian ja myöhemmin Euroopan parlamentin EPP-ryhmän huolimattoman tviittailun seurauksena.
EPP:n tviitti poistettiin nopeasti sen ilmaantumisen jälkeen, mutta ainakin verkkolehti Politico oli jo ehtinyt saada siitä kuvakaappauksen. Suunnittelematon julkisuus on aiheuttanut keskustelua Zelenskyin turvallisuuden vaarantumisesta.
Zelenskyin odotetaan esittävän huippukokoukselle jälleen ponnekkaasti Ukrainan tukemista, josta käytävä keskustelu on Venäjää vastaan suunnatun kymmenennen pakotepaketin kanssa osa kokouksen asialistaa.
Lue lisää: Video: Presidentti Zelenskyi saapui Britanniaan kolossaalisella kuljetuskoneella
Miten Yhdysvalloille vastataan?
Pääaiheina huippukokouksessa ovat siirtolaisvirrat ja EU:n kilpailukyky.
Jälkimmäisessä poliittisilta johtajilta odotetaan komissiolle ohjausta siitä, millä eväillä EU:n pitäisi vastata Yhdysvaltojen vihreään elvytyspakettiin. Yhdysvaltojen paketti on yhdistelmä protektionistista sääntelyä ja satojen miljardien dollarien tukiaisia, mikä on luonut pelkoja investointien karkaamisesta Euroopasta.
Pöydällä on ollut yhtenä keinona valtiontukisäännöistä höllääminen, mutta esimerkiksi Suomi yrittää saada ne mahdollisimman tarkkarajaisiksi ja ajallisesti rajoitetuiksi. Tuotannollisiin tukiin Suomi on suhtautunut viileästi muualla kuin taloudellisesti heikoiten pärjäävillä alueilla.
Kauhuskenaario pienillä ja vientivetoisilla mailla on se, että isompiin tukiin kykenevät Saksa ja Ranska kaappaavat Euroopan sisämarkkinat haltuunsa.
Siirtolaisvirrat puolestaan ovat klassikkohuoli sekä EU:n ulkorajoilla että sisempänä.
Esimerkiksi Hollanti, Itävalta ja Belgia ovat olleet näreissään siitä, että turvapaikanhakijavirrat ovat kasvaneet maissa merkittävästi, vaikka Dublin-menettelyn mukaisesti turvapaikkahakemus pitäisi rekisteröidä ensimmäisessä maassa, jossa hakija rekisteröidään.
Reuna-alueilla puolestaan on haluttu nykyistä laajempaa taakanjakoa.
Yksi ongelmista on se, että hyvin suurta osaa palautuspäätöksen saaneista turvapaikanhakijoista ei saada palautettua.