Kadonneen Omaiset ry toivoo, että viranomaiset ottaisivat kadonneiden ihmisten tapaukset käsittelyyn nykyistä vakavammin ja nopeammin. Tärkeää on myös, ettei kadonneiden omaisia unohdettaisi eivätkä he unohtaisi itse itseään.
– Kun omainen katoaa, päällimmäinen huoli on, että asiat eivät ole niin kuin niiden kuuluisi olla ja jotain pitäisi tehdä. Viranomainen ryhtyy toki nopeisiin toimiin, mikäli kateissa on vanhus tai lapsi. Poliisin toimeksiannosta myös Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa reagoi nopeasti, kunhan edes summittainen katoamispaikka on tiedossa, kuten metsään eksyneellä marjastajalla. Kuitenkin usein apua hakiessa ja katoamisilmoitusta poliisille tehtäessä vastaus on: emme voi tehdä mitään, odotellaan ja katsellaan. Asiaa ei oteta todesta. Jos asiaan ei pystytä liittämään niin sanottua rikosepäilyä, tutkinta lähtee liikkeelle jähmeästi tai ei ollenkaan, Kadonneen Omaiset ry:n puheenjohtaja Esa Anttalainen sanoo.
Anttalaisen mielestä viranomaisten pitäisi kuunnella kadonneiden omaisia tarkemmin.
– Kun mietitään, onko joku kadonnut vapaaehtoisesti vai onko jotain pahaa tapahtunut, kuka olisi kadonneen ihmisen suhteen parempi asiantuntija kuin lähiomainen? Jos käsketään odottamaan viikko tai muutama päivä, se tuntuu tuossa tilanteessa äärettömän pahalta – siltä, että päästetään viimeisetkin jäljet häviämään.
– Kadonnut, täysi-ikäinen ja nuhteeton Suomen kansalainen on tässä mielessä väliinputoaja. Koska katoaminen ei ole rikos, asialle ei voida eikä välttämättä edes haluta tehdä mitään. Poliisin ja muidenkin mielissä on ihmeen sitkeässä ajatus, että nuhteettoman ja täysi-ikäisen ihmisen katoaminen olisi aina omaehtoista. Näinhän ei tietenkään ole.
Kadonneen Omaiset ry tarjoaa vertaistukea kadonneiden omaisille.