Luontaisesti aamuvirkut ihmiset saattavat olla perineet ominaisuutensa kaukaa esihistoriasta, neandertalinihmiseltä.
Suurin osa esihistoriassa tapahtuneista risteytymistä ovat pyyhkiytyneet nykyihmisen geeneistä evoluution myötä. Tutkijoiden mukaan pieniä osia muinaisista tapahtumista on kuitenkin säilynyt perimässämme.
Nykyihmisen genomissa säilynyttä, muinaisen neandertalin DNA:ta tutkinut Kalifornian yliopiston epidemologi John Capra kertoo The Guardianille, että muinaisten geenien on havaittu vaikuttavat nykyihmisen sisäiseen kelloon. Monessa tapauksessa kyseiset geenit vaikuttavat taipumukseen olla nimenomaan aamuvirkku.
Lue myös: Tutkimus: Ihmisen esi-isät kiikkuivat täydellisen tuhon partaalla uskomattoman pitkän ajan
Noin 70 000 vuotta sitten Homo sapiens kohtasi Afrikasta Eurooppaan suuntautuneiden muuttoaaltojen yhteydessä neandertalinihmisiä, jotka olivat tottuneet elämään kylmemmissä oloissa.
Muinaisten risteytymien myötä nykyihmisessä on noin neljä prosenttia neandertalin DNA:ta. Nykyihminen on perinyt neandertalinihmisiltä ominaisuuksia, jotka liittyvät muun muassa hiuksiin, rasvan kerääntymiseen ja immuniteettiin.
Lue myös: Onko sinussa muinaisten neandertalien DNA:ta? Vastaus saattaa piillä pääkallosi muodossa
Geneettisiä muuttujia ja kattavaa geeniaineistoa tarkastelemalla tutkijat onnistuivat päättelemään, että neandertalin sisäisen kellon geenivarianttia on edelleen nykyihmisillä. Aamuvirkkuus ei kuitenkaan suoraan tarkoita, että kyseessä olisi tuulahdus muinaisilta ajoilta.
2:25