Harvinaisia kieliä tulkataan tuomioistuimissa yhä useammin amatöörien avulla. Ammattitulkeissa on valtakielten taitajia, mutta harvinaisempia kieliä puhuvat ovat kiven alla. Tällöin tulkkaajaksi voi päätyä lähes kuka tahansa.
Käräjätuomari Liisa Paul Helsingin käräjäoikeudesta myöntää, että harvinaiset kielet aiheuttavat oikeudessa päänvaivaa.
- Lähes viikoittain etsimme harvinaista kieltä puhuvaa tulkkia. Kaikenlaiseen on jouduttu tyytymään. Meillä on sekä ammattilaisia että amatööreja. Enemmän onneksi ammattilaisia.
Yleensä tulkki löytyy haastemiesten tulkkiluettelosta, johon on koottu sekä tulkkaustoimistoja että yksityisiä henkilöitä. Mikäli sopivaa tulkkia ei löydy, oikeudessa kielenä käytetään englantia.
Kulttuurierot pulmallisia
Paulin mukaan oikeuskäsittelyn aikana on mahdotonta kontrolloida, mitä tulkki sanoo, varsinkin jos hän puhuu harvinaista kieltä.
- Välillä ihmetyttää, jos asianosaiselta kysyy lyhyesti, että oletko ollut paikalla. Tulkki kääntää kysymystä noin neljä minuuttia, jonka jälkeen vastaaja on äänessä kuusi minuuttia. Lopulta tulkki sanoo vain ei.
Selitys voi Paulin mukaan löytyä kulttuurieroista. Suomessa asiaan mennään heti, muualla pidemmän kaavan kautta.
Myös oikeusjärjestelmät eroavat maittain.
- Suoraa vastinetta ei välttämättä löydy kullekin termille. Tai ymmärtääkö tulkki itsekään täysin asiaa, jos on ihan maallikko? toteaa rikosylitarkastaja Sanna Palo KRP:stä
Oikeusturva horjuu harvoin
Amatööritulkit oikeussaleissa nostavat kysymyksen asianosaisten oikeusturvan vaarantumisesta. Käräjätuomari Liisa Paulin mukaan se ei kuitenkaan ole ongelma, sillä asianosaisilla on aina suomalainen avustaja tai puolustaja.
- Avustajalla on suurempi merkitys kuin tulkilla. Esimerkiksi haasteet ja esitutkintapöytäkirjat ovat suomeksi. Avustaja on tutustunut niihin ja keskustellut niistä päämiehensä kanssa. Kyllä avustaja tietää, mitä hänen päämiehensä haluaa sanoa.