Neurotutkija Boris Konrad kertoo Newsweek-sivustolle, miten hän treenaa aivojaan.
Muistia kannattaa harjoittaa, jotta se toimii mahdollisimman hyvin. Saksalainen neurotieteilijä Boris Konrad sen tietää. Tutkija on päässyt muistitaituruudellaan Guinnessin ennätysten kirjan.
– Muisti on taito, ei synnynnäinen lahja. Terveen muistin säilyttämisen kannalta tärkeintä on käyttää ja haastaa sitä. Tykkään pelata nopeaa muistipeliä muutaman kerran viikossa. Sitä varten saatan painaa mieleeni sata numeroa minuutissa tai pelikorttipakan, hän sanoo.
Jos muistiaan ei ole näin harjaannuttanut, voi tehtävä kuulostaa ylitsepääsemättömältä. Konrad kertoo, että hän käyttää tiettyä kikkaa muistaakseen pitkiä luetteloita tiedoista.
– Tämä on mahdollista vain sellaisten muistitekniikoiden kuin muistipalatsin avulla.
Tässä menetelmässä visualisoidaan mielessä paikka, jonka henkilö tuntee hyvin, ja luodaan mielessä polku tuon paikan läpi. Polun varrelta poimitaan tiettyjä avainkohtia, joihin liitetään jokin yksittäinen tieto.
Kun on määritetty kaikki keskeiset kohdat, kuljetaan tämän muistipalatsin läpi ja vahvistetaan kaikkia näitä assosiaatioita. Mitä useammin harjoitusta toistetaan, sitä vahvempia assosiaatioista tulee.
– Tutkimuksemme osoitti, että jo kuuden viikon päivittäinen harjoittelu näillä muistisäännöillä johtaa sekä hermoverkkojen muutoksiin että kestävämpään muistisuoritukseen, jossa hermokoodaus on tehokkaampaa, Konrad sanoi.
Aivojaan kannattaa haastaa.Shutterstock
Mindfulness ja palautusharjoittelu kehittävät muistia
Näiden kuvioihin perustuvien harjoitusten lisäksi Konrad pitää muistinsa virkeänä muillakin tavoin.
– Teen päivittäin lyhyitä mindfulness-harjoituksia, hän sanoo.
– Se voi olla sitä, että pysähdyn viideksi minuutiksi seisoskelemaan metsikössä matkalla töistä kotiin ja vain tarkkailen luontoa kaikilla aisteillani ollen läsnä siinä hetkessä.
Lukiessaan kirjaa Konrad tekee "palautusharjoituksen" (englanniksi "retrieval method").
– Tämä tarkoittaa sitä, että luettuani sellaisen artikkelin tai kirjan osan, joka mielestäni kannattaa muistaa, käytän minuutin tai pari siihen, että palautan äsken lukemani asiat mieleeni katsomatta tekstiä. Teen samoin kokousten, videopuheluiden ja puheluiden jälkeen.
Ympäristömme voi auttaa muistiharjoituksissa. Konrad sanoo, että voimme mukauttaa sitä eduksemme. Hän kehottaakin kokeilemaan sitä, että muistipalatsin kaltaisia muistisääntöjä sisällytettäisiin paikkoihin ja asioihin ympärillämme.
– Jos esimerkiksi opettelet uutta kieltä, voit yhdistää kotitaloustavaroihin niiden nimet kohdekielellä.
– Laittele näitä muistivihjeitä sellaisiin asioihin, joita näet usein ja jotka muistuttavat sinua pitämään pieniä taukoja säilyttääksesi mielesi terävänä sekä tekemään muistitehtäviä, jotta tulet haastaneeksi muistiasi ja pitäneeksi sen terveenä.
Neurotieteilijä ei kirjoittaisi aivan kaikkia asioita muistiin.Shutterstock
Ei kannata kirjoittaa kaikkea ylös
Joillain on tapana ulkoistaa muistettavia asioita kirjoittamalla ne ylös. Siten saat kenties organisoitua asiat paremmin, mutta kykyä muistaa asioita se ei aina paranna.
– Jos ulkoistamme suurimman osan muististamme, ei ole mikään yllätys, että muisti huononee.
Vaikka emme pelaisikaan näitä aivopelejä, jokapäiväinen elämä voi tarjota tilaisuuksia aivojumppaan ilman, että edes huomaat sitä.
Näin voi käydä ilman, että muistia tietoisesti treenaa.
– Sellainen henkilö, joka on aina työskennellyt ihmisten kanssa ja ollut kiinnostunut nimistä, omaa paremman nimimuistin kuin henkilö, joka harvoin tapaa uusia ihmisiä ja on aina ajatellut, ettei muista muiden nimiä.
Erilaiset aivopähkinät tekevät hyvää, uskoo neurotieteilijä.Shutterstock
Genetiikka ja elämäntavat vaikuttavat muistiin
Muistia voi kehittää, mutta kaikista ei tule säännöllisellä harjoittelullakaan tule Sherlock Holmesin kaltaisia muistimestareita. Konrad sanoo, että genetiikka ja elämäntavat vaikuttavat paljon.
– Kun tarkastellaan huippusuorituksia, genetiikalla on merkitystä.
Konradin mukaan muistisuoritus erilaisissa tehtävissä olisi melko vahvasti yhteydessä esimerkiksi älykkyysosamäärään.
– Elämäntavat ja ympäristötekijät ovat myös merkittäviä muistiin vaikuttavia tekijöitä niin hyvässä kuin pahassa, hän sanoo.
Vaihtelu ja haasteet tekevät hyvää aivoille.Shutterstock
Stressi ja univaje eivät tee hyvää muistille
Konradin mukaan muistiin vaikuttavat haitallisesti stressi, dieetit ja univaje.
– Etenkin stressi voi ajan myötä alkaa häiritä aivojen kykyä tallentaa ja hakea tietoa. Univaje heikentää myös kognitiivisia toimintoja, kuten muistia. Huono ruokavalio, etenkin runsaasti sokeria ja tyydyttyneitä rasvoja sisältävä sellainen, voi pitkällä aikavälillä vaikuttaa kielteisesti aivojen terveyteen.
Aivot puhdistuvat nukkuessamme ja syvä uni näyttää olevan tärkeää sen kannalta, Konrad sanoo.
– Valoaltistuksen vähentäminen yöllä, johdonmukaiset nukkumaanmenorutiinit paitsi lapsille myös itsellesi sekä makuuhuoneen lämpötila ja patjan jäykkyys, joka on sinulle mukavin, voivat kaikki auttaa.
Aivojen treenaaminen hyödyttää kaikkia, ja nämä muistipelit voivat tukea yleistä emotionaalista ja kognitiivista terveyttä.
– Aivan kuten mikä tahansa muukin elin, aivotkin hyötyvät säännöllisestä "liikunnasta". Tämä ei tarkoita, että sinun pitäisi päivittäin opetella ulkoa korttipakka tai muuttua käveleväksi tietosanakirjaksi. Riittää, että pidät aivosi aktiivisina.
– Voit esimerkiksi lukea, ratkoa arvoituksia, opetella uusia taitoja.
Konrad kertoo, että aivoja voi treenata niinkin yksinkertaisella metodilla kuin kulkemalla eri reittiä töihin, jolloin katkaiset vanhan rutiinin.
– Vaihtelu ja haasteet pitävät aivot joustavina, mikä puolestaan tukee parempaa muistitoimintaa.
