Arkinen unohtelu on normaalia nykyisessä infotulvassa – muistia voi kuitenkin jumpata helpoilla kikoilla

Jos juokset maratonin, kehosi tarvitsee ihan eri tason palautumista kuin kävelylenkin jälkeen. Sama pätee aivoihin: jos kuormitat niitä päivässä henkisen maratonin verran, tarvitset järeämmät toimet palautumiseen.

Kuulostaako seuraava skenaario tutulta? Arkiaamusi käynnistyy älypuhelinta aamutoimien lomassa selaillen. Käyt läpi näytöllä punaisina helottavia ilmoituksia uusista viesteistä ja huomiota vaativista päivityksistä. Selaat uutiset läpi useasta eri lähteestä otsikkovirtaa silmäillen.

Työpaikalla istut näyttöpäätteen edessä meluisan avokonttorin keskellä. Käyt päivän aikana läpi näytölle pongahtavia ilmoituksia uusista sähköpostiviesteistä, vastaat nopeaa reaktiota vaativiin pikaviesteihin ja piipahdat välillä lukemassa Facebook-virtaasi.

Kotimatkalla kuuntelet podcastia ja maksat samalla laskun pankkisovelluksella. Illalla katsot jakson suosikkisarjaasi, kunnes vetäydyt älypuhelimesi kanssa nukkumaan.

Aikamoinen urheilusuositus aivoillesi, eikö? Jos kiireiseen arkeen lisää vielä yhdenkin huonosti nukutun yön, ei aivoille jää aikaa palautua ja levätä.

”Pahinta, mitä muistilleen voi tehdä”

Jopa joka neljännen suomalaisen arvioidaan kärsivän muistitoimintojen heikkenemisestä vuonna 2020 – ja tähän lukuun ei ole edes laskettu mukaan varsinaisia muistisairaita, kerrotaan sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa.

Muistin heikkenemiseen vaikuttaa väestön ikääntyminen, mutta myös työikäisten elämäntavat: älylaitteet keskeyttävät ajatuksemme jatkuvasti, ihmiset kokevat enemmän stressiä ja infotulva kuormittaa aivojamme.

– Aivomme ovat edelleen kuin luolamiehen aivot: ne eivät ole tottuneita infotulvaan, sanoo Hankintatukun tuotekehityspäällikkö ja proviisori Ansa Viskari.

Kuormittuminen näkyy niin, että mikään ei ikään kuin tunnu pysyvän päässä, vaan kaikki pitäisi kirjoittaa ylös muistiin. Keskittyminen on vaikeaa ja vireys tuntuu olevan hukassa. Kaikki merkit ovat kuitenkin normaaleja, eikä niistä ole syytä huolestua.

– Jos ei muista, mihin on laittanut avaimensa, se on ymmärrettävää. Jos taas ei muista, mitä avaimella tehdään, on syytä huoleen, Viskari sanoo.

Jokainen muistaa eri tavalla: toiselle on helppoa muistaa näkemänsä, toiselle kuulemansa. Muistin heikkenemistä tulisi aina verrata siihen, miten on ennen muistanut. Jos uusien tuttavuuksien nimien muistaminen on aina ollut hankalaa, ei siitä tarvitse huolestua nytkään.

Unohtelun taustalla saattaa olla helposti hoidettava syy

Yleisten muistin ongelmien taustalla voi olla raudan tai B12-vitamiinin puutostila tai kilpirauhasen vajaatoiminta. Myös uusi lääkitys voi osoittautua syypääksi – esimerkiksi virtsanpidätykseen vaikuttavat lääkkeet voivat heikentää muistamista.

– Lääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua, jos itsestä tuntuu siltä, että kaikki ei ole kunnossa, eikä syytä muistamattomuudelle löydy. Yleensä taustalta löytyvä syy on hyvin helposti hoidettavissa, Viskari sanoo.

Vaarattoman unohtelun lisäksi arjessa voi kohdata merkittävämpiäkin, väliaikaisia muistiongelmia. Esimerkiksi voimakas stressireaktio onnettomuustilanteessa voi pyyhkiä muiston tapahtuneesta kokonaan pois. Kovin stressaantunut henkilö saattaa unohtaa oppimansa kielen.

– Kun kokee voimakasta stressiä, muisti voi tehdä tepposet. Kuormittuneet aivot yrittävät silloin säästää muistikapasiteettiaan. Esimerkiksi unohtunut, opittu kieli, palautuu stressaavan ajanjakson jälkeen, kun aivot ovat saaneet palautua, Viskari selventää.

Pahinta, mitä muistilleen voi tehdä, on passiivinen elämäntapa –elintavat vaikuttavat suuresti muistikapasiteetin säilyttämiseen. Siksi jokainen voi harjoittaa tai jopa parantaa heikentynyttä muistiaan yksinkertaisilla elämäntapamuutoksilla.

– Aivot kaipaavat jumppaa: käsitöitä, uusien taitojen opettelua, rasittamista ja rutiinien rikkomista. Jos teet aina saman lenkin, kierrä se vaihteeksi toiseen suuntaan tai jos olet oikeakätinen, pese hampaat vasemmalla. Kliseiset elämäntapaohjeet oikeasti toimivat: nuku riittävästi, syö terveellisesti, opettele stressinhallintaa, pidä huolta sosiaalisesta elämästä ja harrasta. Tee pientä aivojumppaa joka päivä, Viskari neuvoo.

Aivojen superravinto parantaa muistamista

Kuten artikkelin alun vertauksessa todettiin, aivot saattavat tehdä tuiki tavallisena arkipäivänä maratoniin verrattavan urheilusuorituksen. Maratoonari tarvitsee monia ravintoaineita enemmän kuin sunnuntaihölkkäilijät jaksaakseen ja palautuakseen.

Aivot ovat suurimmaksi osaksi rasvaa. Aivojen superravintoa on fosfoseriini, joka on aivojen tärkein fosfolipidi. Fosfoseriini virkistää muistia, lisää vireyttä ja edistää keskittymiskykyä. Lisäksi se ylläpitää aivojen normaalia aineenvaihduntaa, auttaa hermosoluja uusiutumaan ja estää aivotoimintojen heikkenemistä.

Elimistö pystyy tuottamaan fosfoseriiniä ruoan mukana saatavista ravintoaineista, mutta tuotanto heikkenee pitkittyneessä stressissä sekä ikääntymisen myötä. Aivojen ”superfoodia” saa sisäelimistä, kuten maksasta ja munuaisista, kalasta, pavuista, soijasta ja maitotuotteista, mutta määrät ovat pieniä.

– Muistiin vaikuttavien määrien saaminen on hankalaa, sillä näitä ruokia saisi popsia silloin todella isoja määriä, Viskari sanoo.

Fosfatidihappo on puolestaan hermosolujen välittäjäaine, joka kohentaa mielialaa ja lievittää stressiä. Se on monien elimistölle välttämättömien lipidien esiaste. Myös fosfatidihappo vähenee iän myötä, minkä on todettu olevan yhteydessä heikentyneeseen muistiin, oppimiskykyyn ja valppauteen.

Fosfoser Memory -muistikapselit

• Fosfoser Memory -nimellä myytävien Lipogen PS -kapselien avulla voidaan parantaa elimistön fosfoseriinitasoa.
• Yksi kapseli sisältää 480 mg soijafosfolipidejä, joista 100 mg fosfatidylseriiniä ja 100 mg fosfatidihappoa.
• Suositeltu päiväannos on 1–3 kapselia.
• Lisäksi kapseli sisältää MCT-öljyä, jota aivot voivat joissain tilanteissa käyttää energianlähteenään.
• Lisäravinne on kliinisesti tutkittu tehokkaaksi muistin kohentajaksi. Erityisesti koehenkilöt, joiden elimistön fosfoseriinipitoisuudet olivat matalat, reagoivat lisään voimakkaimmin.

– Fosfoser Memory -lisäravinne vaikuttaa hyvin kokonaisvaltaisesti aivojen toimintaan. Itse olen käyttänyt valmistetta jo vuosia, minkä näen satsauksena työkunnon ylläpitämiseen. Jos on hyvä, virkeä olo, tekee myös helpommin asioita, jotka tukevat aivojen toimintaa, sanoo Viskari.

Yhdessä kliinisessä tutkimuksessa lisäravinteen vaikutusta tutkittiin koehenkilöillä, joiden joukossa oli vanhainkodissa asuva aviopari.

– Tutkimuksessa selvisi, että pariskunnan välille oli tullut riitoja, kun he olivat alkaneet muistelemaan vanhoja erimielisyyksiä, jotka olivat jo päässeet kertaalleen unohtumaan, Viskari kertoo.

Myös työssäkäyvälle tai opiskelijalle Viskari listaa useita hyötyjä:

– Lisäravinteen on todettu parantavan stressinsietokykyä ja keskittymistä. Lisäksi muistiin painaminen ja muistista palauttaminen helpottuvat. Parasta on, että valmiste on elintarvike ja ravintolisä, joten sitä voi käyttää jatkuvasti.

Tutkimuksiin osallistuneet koehenkilöt muistivat paremmin kasvoja, nimiä ja puhelinnumeroita ja oppivat helpommin uusia asioita. Myös valppaus, keskittymiskyky, päättelykyky ja abstrakti ajattelu paranivat. Muistihäiriöisten kohdalla valmisteen todettiin vaikuttavan positiivisesti koehenkilöiden persoonallisuuteen ja käytökseen. Fosfoseriinin ja fosfatidihapon yhdistelmän on osoitettu laskevan stressihormonipitoisuuksia ja lievittävän koettua stressiä.