Petri Lampinen oli yli viisikymppinen, kun hänellä diagnosoitiin muistisairaus. Diagnoosia edelsi vuosien tutkimusrumba, sillä muistisairauksien diagnosoiminen työikäisillä voi olla pitkä tie.
Kokemustoimija Petri Lampinen on yksi noin 7 000 työikäisestä muistisairaasta Suomessa.
Työikäisillä muistisairautta ei aina osata edes epäillä, ja sairaus saatetaankin virheellisesti diagnosoida esimerkiksi työuupumukseksi, masennukseksi tai päihteiden käytöstä johtuvaksi unohteluksi.
Näin kävi myös Lampiselle: tarvittiin kaksi vuotta ja kymmeniä lääkärikäyntejä, kunnes selvisi, mistä oikeasti oli kyse.
Taudinkuva alkoi hänen kohdallaan oireilla, joita ei suoraan osattu yhdistää muistisairauteen.
– Työelämässä oli tullut ärtyisyyttä, tarkkaavaisuuden ongelmia ja impulsiivisuutta. Kun en pärjännyt työelämässä, niin olin ruvennut käyttämään alkoholia apuna, Lampinen toteaa.
Lue myös: Muistisairauden 10 varhaista oiretta – älä sivuuta vaaranmerkkejä!
Lampisen kynnys työterveyteen hakeutumiseen näillä oireilla oli korkea. Lopulta hän kuitenkin hakeutui työterveyslääkärille, mistä hänet ohjattiin eteenpäin erikoissairaanhoitoon.
52-vuotissyntymäpäivänään Petri sai viimein diagnoosin: otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus.
– Alkuvaiheessa se oli hyvin pelottavaa. Muistan, kun öisin itkin ja mietin, että tässäkö elämäni oli ja koska joutuisin hoitokotiin asumaan, hän muistelee.
Minkälaisia muistamisen keinoja Lampinen käyttää arjessaan? Katso koko haastattelu artikkelin yllä olevalta videolta.
Kokemustoimijuus toi sisältöä elämään
Diagnoosin saatuaan Lampinen sai voimaa luonnosta.
– Kuljin metsäpoluilla ja mietin elämääni. Noin vuosi tai kaksi oli aika sumuista aikaa, mutta sitten elämässäni kääntyi uusi suunta.
Lampinen päätti, että hän kaatuu mieluummin saappaat jalassa eli täysillä eläen. Hän alkoi liikkumaan paljon, söi terveellisesti ja lähti mukaan Muistiliiton toimintaan. Siellä hän oivalsi tarvitsevansa työelämästä poisjäämisen jälkeen jotain muutakin sisältöä elämäänsä ja puheliaalle miehelle kokemustoimijana toimiminen oli luonteva jatko.
– Haluan painottaa sitä ihmisille, että elämä ei lopu muistisairausdiagnoosiin. Jokaisen kannattaa tehdä niitä asioita, mihin vielä turvallisesti kykenee, hän sanoo.
Katso myös: Mitkä ovat uusimmat tiedot Alzheimerin hoidosta?
3:08