Mitä tehdä, kun peurat ja kauriit ahmivat pihalta sekä hyöty- että koristekasvit? Asiantuntijat kertovat, miten ei-toivotut vieraat saa pidetyksi loitolla.
Yhdysvaltain Minnesotasta Suomeen 1930-luvulla tuotu valkohäntäpeura eli valkohäntäkauris on runsastunut voimakkaasti 2000-luvulla.
Sen myötä ovat lisääntyneet myös peurakolarit, punkkien määrä ja ongelmat viljapelloilla, metsissä ja koti- ja palstapuutarhoissa etenkin eteläisessä Suomessa.
Puutarhoissa ja pihoilla valkohäntäpeurat nauttivat mielellään niin kasvimaiden kuin kukkapenkinkin antimista. Metsissä niille kelpaavat muun muassa marjojen varret, kanervat ja puuntaimet.
Lue myös: Espoolainen Leena on kurkkuaan myöten täynnä pulleita peuroja, joiden ahneudella ja nokkeluudella ei ole rajaa
Valkohäntäpeuran runsastumisen on arvioitu uhkaavan lisäksi haavoittuvissa elinympäristöissä eläviä luonnonkasveja ja selkärangattomia eläinlajeja.
Luonnonvarakeskuksen Luken mukaan Suomessa oli talvella 2022–2023 noin 120 000 valkohäntäpeuraa.
Metsäkauriitkin aiheuttavat puutarhoissa tuhoja, mutta valkohäntäpeurat ovat pihoilla yleisempi näky.
Lue myös: Valkohäntäpeura synnytti kolme vasaa amerikkalaismiehen takapihalle: "Se oli aikamoinen näky"
Vaikea loitolla pidettävä
Niin harrastajat kuin ammattilaisetkin tietävät, että kauriita on vaikea pitää loitolla herkullisesta syötävästä lähes millään konstilla.
– Aidat vähän hidastavat, mutta jos ne ovat matalia ja herkkutuoksut tulevat nenään, yli hyppivät helposti, Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja Katja Uski toteaa.
Samaa mieltä on Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori.
– Ainoa keino, jolla pystyy estämään peuratuhot täydellisesti, on halutun alueen rajaaminen joko sähköpaimenaidalla tai kaksimetrisellä metalliverkkoaidalla. Kuusiaidan läpikään ne eivät tule, mutta jos siinä on ihan pienikään kolo, ne luikahtavat siitä.
Lue myös: Kauris loikkii juhannuksen viettoon Jyväskylän keskustassa – katso video ja ota mallia!
Luonnonsuojeluliitto kannattaa valkohäntäkauriin luokittelemista haitalliseksi vieraslajiksi
Näillä konsteilla peuroja voi yrittää karkottaa
Aita
Aita on asiantuntijoiden mukaan kallis, mutta todennäköisesti paras keino peuroja vastaan, varsinkin jos aidattava alue ei ole liian iso. Aidan on oltava niin korkea, yli kaksimetrinen, että kauris ei pääse hyppäämään sen yli.
Aitaan voisi suihkuttaa myös esimerkiksi Trico Garden -nimistä tuotetta. Tuote sisältää peurojen mielestä pahaa hajua.
Kunnollinen aita rakennetaan teräsverkosta, ja se pystytetään maahan upotettavien betonipylväiden avulla.
Halvempi ratkaisu on aidata kevyellä aitaverkolla pelkästään peuroille maittavimmat istutusalueet, esimerkiksi kasvimaa. Timo Taulavuoren mukaan peurat eivät fiksuina eläiminä mene liian pieneen aitaukseen, koska ne ymmärtävät, että eivät pääse sieltä enää pois.
Lampaiden aitauksessa käytetty sähköpaimenkin on tehokas tapa torjua peurat.
– Metalliverkko voi maksaa sata euroa per metri, eli siitä tulee todella kallis, Taulavuori sanoo.
Aidan ei Taulavuoren mukaan tarvitse olla pystyssä edes koko kasvukautta "rumistamassa tai haittaamassa".
Hänen kokemuksensa mukaan joskus riittää, että aitaa kasvit keväällä, kun peurat etsivät ahnaiten ruokaa eikä metsässä sitä vielä paljon ole. Kesän tullen aidan voi poistaa, kun peurat ovat löytäneet murkinansa muualta.
Haiseva peurakarkote
Kasvit voi suojata myös peurakarkotteella. Niin Katja Uski kuin Timo Taulavuorikin mainitsevat nimeltä TRICO-Gardenin.
Valmistetta sumutetaan niihin kasvinosiin, jotka halutaan suojata. Käsittely kestää kuukauden tai kaksi, ja se joudutaan uusimaan tarvittaessa.
TRICO-Garden on valmistettu lampaan rasvasta, ja se sopii valmistajan mukaan havu- ja lehtipuiden, pensaiden ja koristekasvien suojaamiseen kaikkien hirvieläinten tuhoilta. Riistanhoitoyhdistykset myyvät sitä myös omiin astioihin.
Peuroja voi karkottaa muillakin hajusteilla.
Esimerkiksi verijauhetta – joka toimii samalla typpilannoitteena – voidaan ripotella puutarhan ympärille tai kasvien päälle.
Hirvieläinten karkotusnauha
Hirvieläinten karkottamiseen myydään noin viiden sentin levyistä keltaista nauhaa, joka voidaan kiinnittää esimerkiksi puihin tai sähköpaimenen tapaan lasikuitutolppiin. Hirvieläimet säikähtävät tuulessa väreilevää nauhaa.
Peurat ovat kuitenkin uteliaita eläimiä, ja ne saattavat tottua nauhaan ja pyrkiä sen lävitse.
– Pidän itse nauhoja myös äärettömän rumina ja sellaisena mikromuoviroskana, jota en muutoinkaan suosittele, Taulavuori kommentoi.
Liiketunnistimella toimiva pelätin
Myynnissä on erilaisia liiketunnistimilla toimivia laitteita, jotka päästävät varoitusääniä peurojen lähestyessä.
– Myös liiketunnistimella toimivat huojuvat puhallettavat pressu-ukkelit voivat pelottaa. Mutta peurat oppivat helposti. Ne voivat yhtenä päivänä pelästyä mutta jo seuraavana päivänä tulla katsomaan tilannetta, Taulavuori arvioi.
– Emme voi aliarvioida peuroja. Ne ovat viisaita eläimiä, ja niillä on omat selviytymisstrategiansa.
Lue myös: Uudenlainen hirvenkarkotin pitää hirvet pois autoilijoiden edestä – tätä "kapselimummon" ääntä hirvet säikähtävät!
Muut pelokkeet
Katja Uski kehottaa kokeilemaan karkotteena koirankarvoja ja ihmisen hiuksia.
– Ripusta ihmisten hiustupsuja sinne tänne esimerkiksi verkkopusseihin tai sukkahousuista tehtyihin pusseihin, Uski kehottaa.
– Tai ripusta vanhoja cd-levyjä tai kiiltäviä, tuulessa pyöriviä spiraaleja roikkumaan siiman päähän. Sama konsti karkottaa myös lintuja marjapensaista heiluessaan.
Uski ehdottaa myös valkohäntäpeuran peräpeiliä muistuttavia valkoisia ylösalaisin olevia pahvisydämiä ripustettavaksi sinne tänne.
Uski muistuttaa, että pelottimien paikkoja pitää vaihdella, sillä eläimet tottuvat niihin.
Koira
– Hanki aktiivinen koira, joka ajaa peurat pois pihalta, ja metsästäjät paikalle aina kun on metsästysaika, Uski vinkkaa vielä.
– Koiran pitäisi olla passissa pihalla kuitenkin 24/7.
Koiran ja ihmisen virtsastakin voi olla hyötyä.
– Jos koira tai ihminen käy pissaamassa johonkin, haju voi karkottaa kauriita. Ne välttävät alueita, jossa on jonkin toisen eläimen voimakas haju, Taulavuori sanoo
Peuroille epämieluisat kasvit
Yksi keino on istuttaa pihalle mahdollisimman paljon pahanmakuisia kasveja ja tehdä niistä suojavyöhykkeitä.
Timo Taulavuori kehottaa reunustamaan vihannesmaahan esimerkiksi valkosipuleilla, laventelilla ja mäkimeiramilla, joita peurat niiden voimakkaan tuoksun takia saattavat karttaa.
Myös piikikkäät kasvit, kuten ruusut, karhunvatut, orapihlajat ja happomarjapensaat, toimivat suojaavasti.
Kauriinkestävästä puutarhasta pro gradu -työn Hämeen ammattikorkeakouluun tehnyt Lotta Laupiainen kertoo opinnäytetyössään, että kasvivalinnoilla ei pystytä ehkäisemään varmasti kauriiden tuhoja, sillä eläinten ja kasvien yksilöerojen takia kestävämpänäkin pidetyt lajit voivat päätyä syödyiksi.
– Toisaalta peurat saattavat käydä maistelemassa kasveja, joista eivät edes pidä ja aiheuttaa tuhoa, Taulavuori muistuttaa.
Lue myös: Minna kuvasi poikkeuksellisen riitapukarin: Jänis antoi kauriille nyrkistä
Näistä kasveista peurat eivät pidä:
|
Katso myös: Mitä kuuluu Helsingissä seikkailleelle "mysteeripeuralle"? Korkeasaaresta kerrottiin tammikuussa, missä eläin on nyt
2:58