Näin lapsiperheitä yritetään kurittaa: Milloin mitäkin etuutta halutaan karsia

Äit ja lapset.
Viime aikoina ainakin kotihoidon tukea on haluttu muuttaa. Asiaa on perusteltu sillä, että naisten asema työmarkkinoilla kohentuisi. Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Lapsiperheiden erilaiset etuisuudet ovat nousseet viime aikoina otsikoihin ja herättäneet kuumaa keskustelua.

    Pääministeri Jyrki Katainen on sysäämässä äitejä osa-aikatöihin, Elinkeinoelämä on maalaillut uhkakuvia äitien työelämästä syrjäytymisestä ja kokoomuksen Saul Schubak on halunnut lopettaa lapsilisät jopa kokonaan.

    Kaikkea tätä perustellaan surkealla taloudellisella tilanteella ja sillä, että Suomi tarvitsee lisää työntekijöitä. Lapsiperheiden etuuksista on viime vuosina yritetty nipistää, tässä muutamia esimerkkejä:

    Kotihoidon tuki remonttiin, naiset töihin

    Runsas viikko sitten monet perheenäidit suivaantuivat, kun pääministeri Jyrki Katainen sanoi haluavansa Suomessakin kotiäidit ja pienten lasten vanhemmat nopeammin takaisin työelämään osa-aikatöiden avulla. Katainen haluaisi käydä läpi kaikki Suomen perhe-etuudet ja arvioida niiden vaikutukset naisten työllisyysasteeseen.

    Kataisen puheet käynnistivät nopeasti keskustelun hoitovapaan pituuden karsimisesta. Alkuviikolla Helsingin Sanomat kertoi, että työnantajien keskusjärjestö Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii hallitusta lyhentämään kotihoidon tuen kestoa. Tukea saa alle kolmevuotiaan lapsen vanhempi, jos lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa. EK:n mukaan mukaan tuki heikentää työllisyyttä ja niin ikään naisten asemaa työmarkkinoilla.

    Myöhemmin tällä viikolla EK:n tuore toimitusjohtaja Jyri Häkämies kiisti MTV3:n Huomenta Suomessa, että EK olisi patistamassa kotiäitejä töihin. Häkämiehen mukaan sen sijaan isiä pitää patistaa ottamaan enemmän vastuuta lastenhoidosta.

    Lapsilisät pois, jotta "heikompi aines ei lisääntyisi"

    Tällä viikolla eduskunta päätti lakimuutoksesta, jonka mukaan lapsilisiin ei tule moneen vuoteen indeksikorotuksia. Indeksikorotuksilla on pyritty säilyttämään sosiaalitukien reaaliarvoa hintojen noustessa.

    Tämän kuun alussa puolestaan kokoomuksen Nuorten Liiton varapuheenjohtaja Saul Schubak herätti hämmennystä lapsilisäkommenteillaan.

    Hänen mielestään ne pitäisi poistaa, jotta "heikompi aines ei lisääntyisi". Schubakin mielestä on järjenvastaista että Suomessa tuetaan heikomman aineksen lisääntymistä ja sitten ihmetellään, miksi täällä on huumeriippuvaisina syntyviä lapsia ja huostaanottoja alkoholistivanhemmilta. Schubak joutui sittemmin eroamaan tehtävästään.

    Aina silloin tällöin keskustelua herättää myös näkemys siitä, että lapsilisiä pitäisi maksaa tulojen mukaan. Näin ollen tietyn määrän tienaavat eivät olisi oikeutettuja etuuteen.

    Suomessa Kela maksaa lapsilisää alle 17-vuotiaista lapsista, jotka asuvat maassa.

    Subjektiivinen päivähoito-oikeus pois

    Poliitikot ovat aika ajoin halunneet karsia myös lasten subjektiivista oikeutta päivähoitoon. Aihe nousee keskusteluun vähintään jokaisen kunta- ja eduskuntavaalin alla.

    Subjektiivinen päivähoito-oikeus tarkoittaa vanhempien oikeutta valita alle kolmevuotiaan lapsen hoitomuoto kotona tai kunnallisessa tai yksityisessä päivähoidossa. Ne, jotka vastustavat lastensubjektiivista päivähoito-oikeutta ovat sitä mieltä, että lapset tulee hoitaa kotona, jos toinen vanhemmista on kotona.

    Kotipalvelu käytännössä jo romutettu

    Lapsiperheiden kotipalvelu romutettiin käytännössä jo 1990-luvun laman aikana. Edut eivät sen jälkeen ole koskaan palanneet takaisin.

    Lapsiperheiden kotipalvelu on käytännössä suurimmassa osassa kunnista vain erittäin harvojen saatavilla, jos ollenkaan. Usein vain lastensuojelun asiakkaiden on mahdollista saada palvelua.

    Kunnat joutuvat resurssipulansa takia kohdentamaan laissa säädetyn kotipalvelun ja näin ollen palvelut menevät yleensä iäkkäille ihmisille.

    Lapsiperheiden kotipalvelun on sanottu olevan ennaltaehkäisevää työtä. Se on perheiden ohjausta, neuvontaa, erilaista huoltajuuden tukemista ja perheen omatoimisuuden edistämistä. Se on myös päivittäisistä tehtävistä huolehtimista, kuten siivousta ja ruuanlaittoa.

    (MTV3)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •