Näin hallitus onnistui talouspolitiikassaan vuonna 2020: Velkaa otettiin 3270 euroa suomalaista kohti – sukupolvea ei menetetty, mutta edessä on huolestuttava näky

1:58
Video: Taloustieteen professori ei huolestu julkisen velan määrästä.

Hallitus hoiti koronavuonna taloutta tarkoituksenmukaisesti, mutta konkreettisia työllisyystoimia tarvitaan yhä lisää. Näin voisi tiivistää talouspolitiikan arviointineuvoston raportin Suomen talouspolitiikasta vuonna 2020.

Sanna Marinin (sd.) hallituksen talouspolitiikka oli koronakriisin hoidossa tarkoituksenmukaista, arvioi professoreista koostuva riippumaton talouspolitiikan arviointineuvosto.

Hallitus otti viime vuonna 18 miljardia euroa uutta velkaa – siis suurin piirtein 3 270 euroa yhtä suomalaista kohti.

Rahaa käytettiin koronamenoihin, yritysten ja kuntien tukemiseen ja ylipäätään tuskissa riutuneen talouden elvyttämiseen.

Tämä oli talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oikein.

– Neuvoston arvion mukaan hallituksen toiminta kriisin aikana oli pääasiallisesti riittävää ja oikea-aikaista, professorien raportissa todetaan.

Raportin on laatinut Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen yhteydessä toimiva riippumaton neuvosto, joka koostuu yhteensä viidestä professorista.

Työllisyystoimia tarvitaan lisää

Jos kysyntää tuettiin vuonna 2020 onnistuneesti, ja vuoden 2021 linjakin on neuvoston mielestä "tarkoituksenmukainen", tästä eteenpäin näkymät eivät ole ruusuiset.

Arviointineuvosto on huolestunut julkisen velan kasvusta. Tiekartta "tarvitsee tarkennusta".

– Nykyinen velka-aste on maltillisella tasolla verrattuna muihin Euroopan maihin. Neuvosto ilmaisee kuitenkin huolensa velka-asteen ennustetusta nopeasta kasvusta, raportissa kirjoitetaan.

Avainasemassa on työllisyys, ja konkreettisia työllisyystoimia kaivataan yhä lisää.

Myös kotitalouksien velkaantumista olisi neuvoston mukaan hidastettava.

Näiltä osin professorit kannattavat esimerkiksi taloyhtiöiden lainanoton säätelyn kiristämistä sekä uusia rajoituksia pikavippibisnekseen.

Raportti: Aktiivimalli pitäisi huomioida laskelmissa

Hallitus julkisti syksyllä budjettiriihessä listan työllisyystoimenpiteistä, joiden avulla Suomeen on tarkoitus saada 30 000 uutta työllistä, siis puolet hallituksen tavoitteesta vaalikaudelle.

Toimenpiteet, kuten eläkeputken poistaminen ja niin sanottu pohjoismaisen työnhaun malli, ovat professorien mielestä kyllä lähellä lisätä työllisyyttä 30 000 hengellä.

Professorien mielestä hallitus on kuitenkin jättänyt syyttä pois laskelmista Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aktiivimallin kumoamisesta syntyneen negatiivisen työllisyysvaikutuksen.

Syksyllä 2019 tutkijat eivät kyenneet antamaan lopullista arviota siitä, mitä aktiivimalli teki työllisyydelle.

Arviointineuvoston mielestä aktiivimalli toteutettiin aikanaan niin, että sen työllisyysvaikutusta oli vaikea mitata. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö se olisi vaikuttanut työllisyyteen.

Professorien raportin mukaan aktiivimallilla oli tutkimuskirjallisuuden perusteella kuitenkin 2 000–4 900 hengen työllisyysvaikutus, ja kun tämän ottaa huomioon, hallitus ei syksyn budjettiriihen työllisyystoimilla ole vielä tehnyt päätöksiä 30 000 lisätyöpaikasta.

Menetettyä sukupolvea ei ole tullut

Koronakevään aikana vuotta 2020 verrattiin ajoittain 1990-luvun lamaan. Poliitikot hokivat usein, ettei lama-ajan talouspoliittisia virheitä haluta toistaa.

Keskustelu on jatkunut sittemminkin: viimeksi toissapäivänä sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) muisteli Twitter-ketjussa omaa lamalapsuuttaan ja kirjoitti, että "elvyttävän politiikan sijaan Suomessa valittiin tiukka leikkausten linja".

Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, taloustieteen professori Jouko Vilmunen muistuttaa 1990-luvun laman olleen suomalainen ilmiö, kun taas pandemia on ollut globaali shokki.

Näyttäisi joka tapauksessa siltä, että "kadotetuista sukupolvista" ei tällä kertaa ole syytä puhua.

– Tässä ei nähtävästi ole semmoista tapahtunut. Tässä on suhteellisen hyvin ajoitettu ja tehty oikealla mittakaavalla niitä toimenpiteitä, millä tämä pandemia hoidetaan Suomessa, Vilmunen sanoo MTV Uutisille.

Hallituksen tavoitteena on ollut eriarvoisuuden vähentäminen. Korona ei toistaiseksi ole repinyt suomalaiseen yhteiskuntaan suurta taloudellisen epätasa-arvon kuilua.

Riski eriarvoisuuden kasvamisesta on kuitenkin yhä olemassa, mikäli jättilomautukset ja irtisanomiset johtavat pitkäaikaisempaan työttömyyteen.

Julkisen sektorin kestävyyttä on alettava miettiä

Raportin mukaan erittäin keskeistä on se, että Suomella on jatkossakin "finanssipoliittista liikkumavaraa".

Tämä tarkoittaa sitä, että kun koronaa seuraava talouskriisi aikanaan puhkeaa, Suomen on voitava ottaa velkaa ilman, että velanhoitokustannukset – käytännössä korot – maksavat liikaa.

1990-luvun lamassa liikkumavaraa ei juuri ollut, sillä markkinoilla ei ollut tarjolla Suomelle halpaa lainarahaa. Elvytys nykymittakaavassa ei ollut vaihtoehto.

Professorien raporttien mukaan koronakriisi onkin osoittanut liikkumavaran arvon. Tuleviin kriiseihin pitäisikin alkaa valmistautua heti koronakriisin päätytyyä.

– Iso toivomus on siitä, että ruvetaan pikku hiljaa miettimään sitä, miten me huolehdimme julkisen sektorin kestävyydestä ja julkisen sektorin alijäämän hoidosta, Vilmunen sanoo.

– Työllisyys on monessa suhteessa avainasemassa tässä, Vilmunen miettii. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja