Ohisalo kuohutti lamatviitillään: Tutkija muistuttaa, että Suomen talouskriisiä ei voi nyt verrata vuoteen 1992 ja olisi kaivannut perusteluja yhteen ministerin väitteeseen

4:49
Uusi kokeilu tuo maksuttomat harrastukset koulupäivän yhteyteen. MTV:n Uutisaamussa aiheesta kertoi Helsingin kaupungin projektipäällikkö Irma Sippola.

Sisäministeri Maria Ohisalo pelkää Suomen ajautuvan koronan jälkimainingeissa 90-luvun kaltaisiin koulutusleikkauksiin ja eriarvoistumisen tielle. Etlan koulutusasiantuntija on samaa mieltä Ohisalon perusviestin kanssa, mutta kaipaisi tarkempia perusteita väitteille lamapolitiikan seurauksista.

Vuonna 1985 syntynyt Maria Ohisalo meni kouluun syksyllä 1992, kun Suomen talous oli syvässä kriisissä. 

Sisäministeri ja vihreiden puheenjohtaja kirjoittaa Twitterissä siitä, miten Suomessa valittiin tuolloin elvyttävän politiikan sijaan tiukka leikkausten linja ja millaisiin seurauksiin se johti.

– Laman aikana tuhansia opettajien virkoja lakkautettiin, kouluterveystarkastuksia vähennettiin ja koulujen kerhotoiminta ajettiin alas. Vielä tänäkään päivänä kaikki palvelut eivät ole palautuneet sille tasolle, mitä ne olivat ennen lamaa – siis yli 30 vuotta sitten, Ohisalo tviittaa.

Ohisalo syyttää 90-luvulla tehtyjen päätösten johtaneen pitkälliseen eriarvoistumiseen, koulupudokkuuteen, nuorten aikuisten mielenterveysongelmiin ja jopa siihen, että työnantajat eivät löydä riittävästi osaajia yrityksiinsä.

Ohisalo tähdentää sitä, miten tärkeää koulutukseen panostaminen on nyt koronan aikana ja pandemian jälkeen.

– Poikkeuksellinen aika on osoittanut, miten tärkeää on, että jokainen lapsi saa tarvitsemaansa tukea ajoissa.

Lamaleikkausten vaikutuksista ei ole kattavaa tietoa

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen toteaa, että 90-luvun laman aikana tehdyt koulutusresurssien leikkaukset ovat tosiasia, mutta niiden vaikutuksista ei ole kattavaa tutkimusta.

– Koulutusresurssien vaikutuksia koskeva tutkimus on ylipäätään aika ristiriitaista. Vaikutukset riippuvat varmasti siitä, miten leikkaukset toteutettiin. Onnistuttiinko esimerkiksi koulutuksen tehostamisessa niin, että laatu ei kärsinyt. Voisi toki ajatella, että laman aikana ei hirveän harkittuja leikkauksia ehditä tekemään eikä huolella suunnittelemaan säästöä.

– Sinällään on siis helppo arvella, että leikkauksilla on ollut pitkäaikaisia vaikutuksia, mutta selvää näyttöä siitä ei ole, Virtanen tiivistää.

– Siihen Ohisalon väitteeseen, että koulutuksen resurssit eivät olisi palautuneet lamaa edeltävälle tasolle 30 vuodessa, olisin kaivannut perusteluja. Minun käsitykseni on, että jo 2000-luvun alussa mentiin koulutusresursseissa 90-luvun lamaa edeltävälle tasolle ja sen ohikin. 

Lama vaikutti lapsiin monella tavalla

Virtanen toteaa, että 90-luvun lama vaikutti lapsiin ja nuoriin monella tavoin myös muuten kuin koulutusleikkausten kautta.

– Samaan aikaan, kun kerhotoiminta ajateltiin alas ja erityisopetukseen osallistuvien lasten määrä laski, perheillä oli paljon muita negatiivisia shokkeja esimerkiksi vanhempien työpaikan menetysten vuoksi. 

Koronapandemialla voi olla Virtasen mukaan vielä jopa radikaalimpia vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.

– Korona on vaikuttanut elämään muutenkin kuin taloudellisen laskusuhdanteen kautta. Se on aiheuttanut sosiaalista eristäytymistä, harrastukset ovat tauolla ja ihmisillä voi olla huolta omasta ja läheisten terveydestä ja turvallisuudesta. On paljon tekijöitä, joilla voi olla pitkäaikaisiakin vaikutuksia. 

Virtanen korostaa sitä, että nuoret tarvitsevat nyt erityisestä tukea ja palveluita.

– Vaikka Suomessa on koronan suhteen päästy helpommalla kuin monissa muissa maissa, täälläkin lapset ja nuoret ovat varmasti kärsineet monella tapaa.

– Koulu on paikka, jossa perheiden välistä eriarvoisuutta pystytään jollain lailla tasoittamaan. Koulutusinvestointien leikkaus ei siis tässä vaiheessa vaikuta järkevältä politiikalta missään nimessä. Siinä mielessä olen Ohisalon perusviestin kanssa samaa mieltä.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja