Mullistava luolalöytö valottaa ihmiskunnan historiaa: 50 000 vuotta sitten eläneen tytön äiti ja isä olivat kahta eri ihmislajia

Neandertalilainen oli fiksu ja taitava 1:47

Siperian luolasta tehty, kymmeniä tuhansia vuosia vanha arkeologinen löydös voi mullistaa sen, miten katselemme nykyihmisen kehittymistä. Noin 50 000 vuotta sitten syvällä Siperiassa syntyi kahden eri ihmislajin yhteinen tyttölapsi.

Neanderilaiset olivat älykkäitä ihmisiä. Katso video yllä!

Siperian luolasta löydetyn luunäyte voi muuttaa käsitystämme nykyihmisen kehittymisestä.

Noin 13-vuotiaaksi arvioidun luolatytön DNA:ta tutkittaessa on ilmennyt, että hänen perimänsä on kahden ihmislajin sekoitus. Hänen isänsä oli ollut denisovanihminen ja äiti neandertalinihminen.

– Kuka olisi uskonut, että voisimme todistaa näiden kahden eri ihmisryhmän yhdistymisen juuri, kun se oli tapahtunut, intoilee David Reich Harvardin yliopiston muinaisen DNA:n tutkija The Atlantic -lehdelle.

Antropologi John Hawks arvioi, että vastaavat kahden ihmislajin risteymät ovat voineet olla arvioitua yleisempiä. 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Löydös tukee teoriaa ihmislajien risteytymisestä

Vastaavaa arkeologista löydöstä ei ole aiemmin tehty, sillä luolatytön DNA osoittaa kahden eri ihmisryhmän lisääntyneen keskenään.

Noin 50 000 vuotta vanhoille luunpalasille tehty DNA-analyysi tukee teoriaa siitä, että eri ihmisten suvun lajit voivat saada jälkeläisiä.

Löydösten lisääntyminen ja geeniperimän kulkeutuminen sukupolvelta seuraavalle voi olla osoitus myös siitä, että lajiristeytyksiin suhtauduttiin suopeasti.

Jälkeläiset eivät olisi varttuneet 13-vuotiaiksi tai jatkaneet sukua, jos lauma olisi hylännyt ne.

Tutkijat kuitenkin arvioivat, että tuoreet löydökset eivät vielä riitä osoittamaan, että eri ihmislajit olisivat eläneet täydellisessä harmoniassa, mutta se on yksi mahdollisuus.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Satoja tuhansia vuosia sitten erkaantuneet lajit risteytyivät

Denisovan- ja neandertalinihminen erkanivat toisistaan lajeina noin 400 000 vuotta sitten, jolloin neandertalit kansoittivat Euraasian mantereen läntisen osan ja denisovanihmiset itäisen osan.

Neandertalinihminen lajina katosi vajaat 40 000 vuotta sitten maapallolta, jolloin nykyihminen vähitellen syrjäytti sen elettyään pitkään rinnakkain maankamaralla.  

Nykyihmisessä on edelleen muutamia prosentteja neandertalinihmistä, ja esimerkiksi aboriginaaleissa on palanen denisovanihmisen perimää.

Lue myös:

    Uusimmat