Kun puhelin, lompakko tai laukku katoaa, moni on valmis latomaan löytötavaratoimiston tiskiin euroja saadakseen omaisuutensa ehjänä takaisin. Aina yksityisten löytötavaratoimistojen perimät korvaukset kadonneiden tavaroiden säilytyksestä eivät kuitenkaan tunnu kohtuullisilta.
Marjaana Kotilainen sai muutama viikko viikko sitten kirjeen, jossa Suomen suurin löytötavaratoimisto, Suomen Löytötavarapalvelu oy, ilmoitti saaneensa haltuunsa hänelle sekä hänen miehelleen kuuluvaa omaisuutta.
Kotilainen asuu Viitasaarella, vajaan 400 kilometrin päässä Helsingistä, mistä kirje on lähetetty.
”Löytötavarailmoitukseksi” otsikoidussa, laskun näköisessä kirjeessä kerrotaan, että Kotilainen voi noutaa omaisuutensa Helsingistä 16,86 euron korvausta (”löytötavaramaksu”) vastaan, tai maksaa lisäksi yhteensä 27,20 euroa ”postimaksuja” sekä ”pakkaus- ja lähetyskuluja” ja saada omaisuutensa toimitettuna lähipostiin.
Jos Viitasaarella asuva Kotilainen tahtoisi saada omaisuutensa takaisin, hän joutuisi siis maksamaan yhteensä 44,06 euroa, sillä hän ei ole suunnitellut matkaavansa Helsinkiin lähitulevaisuudessa.
Kotilainen kuitenkin kertoo, ettei ole hukannut mitään. Helsingissäkään hän ei ole viettänyt aikaa lukuun ottamatta toissaviikkoista piipahdusta Helsinki-Vantaan lentokentälle.
– Kävin silloin Oslossa. Kuvittelin hetken aikaa, että minulla on jäänyt jotain Helsinki-Vantaan lentokentälle, mutta ei mitään ole jäänyt.
Kotilaisen mukaan hänen miehensä, jolle löytötavarailmoitus on myös osoitettu, ei ole vieraillut Helsingissä vuosikausiin.
Löytötavaran säilytyksestä saa periä enintään 17 euroa
Löytötavaratoimiston pyörittäminen on luvanvaraista. Löytötavaratoimistoluvat myöntää Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, joka myös valvoo luvan saaneiden yritysten toimintaa.
Ylen Kuningaskuluttaja-ohjelma selvitti vuonna 2012, että Suomessa toimi tuolloin useita yksityisiä löytötavaratoimistoja, jotka perivät asiakkailtaan löytötavaroiden noutamisesta lainvastaisesti yli 17 euron löytötavaramaksuja.
Osa yrityksistä pyysi Ylen esimerkkitapauksessa useiden kymmenien euron, korkeimmillaan yli 60 euron korvauksia kadonneen esineen takaisinlunastuksesta.
Esimerkiksi Suomen Löytötavarapalvelu arvioi tuolloin Apple Macbook Pro -tietokoneen löytötavaramaksuksi ”noin 60 euroa”.
Aluehallintovirasto ryhtyi tutkimaan löytötavaratoimistojen hinnoittelupolitiikkaa ohjelman julkaisun jälkeen. Myöhemmin, vuonna 2013, kaikille Suomen löytötavaratoimistoille lähetettiin paimenkirje, jossa kerrottiin, minkä suuruisia korvauksia löytötavaroiden säilyttämisestä voidaan lain mukaan periä.
Enimmäismäärä on 5 prosenttia esineen käyvästä arvosta, kuitenkin korkeintaan 17 euroa.
– Jotkut löytötavaratoimistot ovat aiemmin perineet tätä suurempia maksuja. Löytötavaratoimiston lasku on toisinaan pilkottu useampaan erilliseen kuluerään, kuten ”säilytyskustannuksiin”, ”toimitusmaksuun” sekä ”ilmoitusmaksuun”. Kokonaissumma on voinut olla merkittävästi suurempi kuin 5 prosenttia esineen arvosta, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja ja elinkeinovalvontayksikön päällikkö Kalle Tervo kertoo.
17 euron löytötavaramaksun ylittäviä lisäkorvauksia saa periä vain, jos löydetyn tavaran arvo on vaikea määritellä, tai esine lähetetään tai toimitetaan asiakkaalle muilla tavoin. Lisämaksujen tulee perustua toteutuneisiin kustannuksiin ja ne pitää eritellä laskulla.
Kotilaisen saamassa kirjeessä postimaksuiksi sekä pakkaus- ja lähetyskuluiksi on eritelty yhteensä 27,2 euroa. Kirjeestä ei kuitenkaan selviä, mihin summa perustuu, saati mitä yrityksellä on hallussaan.
Erikoisuuksia löytötavarailmoituksessa
Kotilaisen tapauksessa yli 27 euron postikulut viittaisivat esineeseen, joka on todennäköisesti huomattavan suuri: esimerkiksi Postin kautta 35 kilon painoisen paketin voisi lähettää noutopisteeseen 20,30 eurolla.
Lisäksi, lähes maksimisummaan kurottava, vajaan 17 euron löytötavaramaksu kertoo, että löydetty esine on todennäköisesti melko arvokas.
Jos korvaus on laskettu kuten laki vaatii, eli viiden prosentin osuudeksi esineen käyvästä arvosta, kyseessä voisi siis olla jopa noin 300 euron arvoinen tavara.
Erikoista on kuitenkin se, että löytötavarailmoitus on lähetetty juuri oikeaan osoitteeseen. Jos Kotilainen olisi hukannut jonkin tarpeettoman esineen, siihen tuskin olisi kirjailtu Kotilaisen itsensä sekä hänen miehensä nimeä, saati tarkkaa kotiosoitetta.
– Otsikkokentässä lukee sekä minun, että mieheni nimi. Se on minusta erikoista, sillä yleensä yksi ihminen hukkaa yhden tavaran, Kotilainen pohtii.
Passista tai ajokortistakaan ei ole Kotilaisen mukaan kyse, ja vaikka hän olisi sellaisen hukannut, hänen tulisi saada noutaa ne poliisilaitokselta. Kaikki löytyneet poliisin myöntämät asiakirjat, kuten henkilöllisyystodistukset tulisi lain mukaan toimittaa viranomaisille välittömästi.
Suomen löytötavarapalvelun löytötavarailmoituksessa yritys tosin kertoo säilyttävänsä niitä kaksi viikkoa.
Suomen Löytötavarapalvelu perinyt lainvastaisia korvauksia
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja ja elinkeinovalvontayksikön päällikkö Tervon mukaan Aluehallintovirasto tarkkailee löytötavaroiden lunastuksesta perittyjä korvauksia nykyään tarkasti.
Hän kertoo, että lähes kaikki löytötavaratoimistot ovat laskeneet perimiensä korvauksien suuruutta lain vaatimalle tasolle vuonna 2013 lähetetyn huomautuksen jälkeen.
Hän kuitenkin kertoo, että Suomen Löytötavarapalvelu on jatkanut toimistomaksujen ja muiden, ylimääräisten korvauksien perimistä asiakkailtaan aluehallintoviraston kehotuksista huolimatta.
Vuonna 2014 aluehallintovirasto teki päätöksen, jossa se vaati yritystä muuttamaan korvauskäytäntöään 6000 euron uhkasakon uhalla.
Suomen Löytötavarapalvelu valitti aluehallintoviraston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitus kuitenkin hylättiin noin viikko sitten, 28. kesäkuuta 2016.
– Nyt ei ole pelkästään aluehallintoviraston päätös, vaan myös Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu olemassa. Hallinto-oikeus oli aluehallintoviraston kanssa samaa mieltä. Päätöksemme pysyi kaikilta osin, Tervo toteaa.
– Enää ei saa periä niin suuria tai erillisiä korvauksia, kuin he ovat perineet. Velvoitteen tehosteeksi on asetettu 6000 euron uhkasakko.
Tervon mukaan yritys ei kuitenkaan ole muuttanut käytäntöään sillä välin, kun yrityksen valitusta on käsitelty.
– Koska asia on ollut vireillä hallinto-oikeudessa, heidän ei ole tarvinnutkaan. Nyt heidän kuitenkin täytyy.
Suomen Löytötavarapalvelulla on vielä mahdollisuus valittaa asiassa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Tavaran oikea omistaja lunasti omaisuutensa 8,80 eurolla
Kotilaisten postiluukusta kolahtaneelle löytötavarailmoitukselle löytyi selitys keskiviikkona 6. heinäkuuta, yli viikko kirjeen saapumisen jälkeen.
Marjaana Kotilainen kertoo, että Suomen Löytötavarapalvelun työntekijä oli ottanut hänen mieheensä yhteyttä ja kertonut soittavansa, sillä MTV Uutisten toimittaja on ollut yhteydessä yritykseen epäselvän löytötavarailmoitustapauksen tiimoilta.
– Olemme antaneet joskus kirjoja ihmiselle, joka asuu Helsingissä. Hän oli jättänyt reppunsa junaan ja repusta oli löytynyt ikivanha kirje, jossa oli ainoat repusta löytyneet tunnistetiedot. Sen perusteella he lähettivät ilmoituksen meille, Kotilainen kertoo.
Henkilö, jolle reppu kuuluu, on Kotilaisen tuttava. Henkilö oli kertomansa mukaan käynyt noutamassa repun Suomen Löytötavarapalvelun toimipisteestä samoihin aikoihin kuin Kotilainen oli saanut kotiinsa ilmoituksen löytyneestä repusta.
– Ihminen, jolta reppu oli hukassa, oli ennenkin asioinut löytötavaratoimistossa. Hän oli käynyt muina miehinä kyselemänsä reppunsa perään ja saanut sen tuntomerkkejä vastaan. Hakeminen oli tapahtunut samoihin aikoihin, kun lasku oli meille lähetetty, Kotilainen sanoo.
– Meille ei kuitenkaan ilmoitettu, että lasku on aiheeton, hän lisää.
Kadonneen repun oikea omistaja kertoo MTV Uutisille maksaneensa 8,80 euron löytötavaramaksun lunastaessaan repun Suomen Löytötavarapalvelun Helsingin toimipisteestä.
MTV Uutiset ei saanut Suomen Löytötavarapalvelun toimitusjohtajalta, Petri Fonsénilta, haastattelua Kotilaisten kirjeeseen liittyen. Hallinto-oikeuden päätöksiin liittyvissä kysymyksissä toimittaja ohjattiin ottamaan yhteyttä yrityksen lakimieheen.
Suomen Löytötavarapalvelu on Suomen suurin löytötavaratoimisto, ja sillä on toimipisteitä Helsingissä, Jyväskylässä, Kouvolassa, Rovaniemellä, Tampereella, Turussa ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla.
Yritys hoitaa muun muassa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) joukkoliikenteen löytötavara-asiat. Myös useat hotelliketjut (Omena Hotellit, Sokos Hotels, GLO Hotels, Radisson BLU ja muita), laivayhtiöt (esimerkiksi Viking Line, Tallink Silja, Eckerö Line) ja lentoyhtiöt (muun muassa Finnair, Blue1, Norwegian, Lufthansa) ovat ulkoistaneet löytötavarapalvelut yrityksen hoidettavaksi.
Suomen Löytötavarapalvelu on hoitanut VR:n junista löydetyt löytötavarat vuodesta 2013 lähtien.
