Siinä, että Vermon Areenalla järjestetään ravikisoja, ei ole mitään uutta, mutta yksi vuoden harmaimman päivän lähdöistä erosi muista: Siinä valjakot koostuivat shetlanninponeista, ammattiohjastajista sekä kehitysvammaisista ja vammaisista ohjastajista.
Tunnelma on käsinkosketeltavan jännittynyt marraskuisena lauantaina Vermon Areenalla Espoossa, kun seitsemän ratsukkoa tekee lähtöä ravikisaan.
Kyseessä ovat paraponiravit, joissa kehitysvammaiset ja vammaiset ajavat kilpaa apuohjastajien kanssa noin 1120 metrin pituisen matkan, eli suunnilleen yhden kierroksen verran.
Alun perin idea kisoihin tuli kisojen järjestäjän Hanna Malmivaaran tyttäreltä Peppi Hautalalta, joka ilmoitti haluavansa ajaa kilpaa. Malmivaara on Pararavi ja -ratsastus ry:n puheenjohtaaja.
– Jos olen pysynyt laskuissa, nämä ovat jo kuudennet tai jopa seitsemännet kisat, Malmivaara kertoo.
Kysyntää kisoille on
Tapahtuma järjestetään aina vapaaehtoisvoimin.
– Ravi- ja hevosmaailmasta tulevilta sponsoreilta saamme tavarapalkintoja ja ratsuille ruokaa. Lisäksi vammaisjärjestöiltä tulee apurahoja kärryjä ja välineistöä varten.
Esimerkiksi välineistö ja tarvikkeet tuodaan kuitenkin paikalle omin avuin ja omalla rahalla. Tällä kertaa se vaati kuorma-auton lainaamista, joka lohkaisi Malmivaaran saamasta omaishoitajan hoitopalkkiosta ison siivun.
Tästä huolimatta kisoja järjestetään aina uudelleen, sillä kysyntää riittää.