Lähes 90 prosenttia suomalaisupseereista on sitä mieltä, että Suomen pitää liittyä Natoon tarvittaessa ilman Ruotsia. Asia selviää upseeriliiton ja MTV Uutisten teettämästä kyselystä.
Suomen Ruotsia nopeampi liittyminen Natoon on noussut viime viikkoina yhä vahvemmaksi vaihtoehdoksi. Pallo päätöksestä on Turkin käsissä.
Ulkopolitiikan asiantuntijat muistuttivat reilu viikko sitten Münchenin turvallisuuskonferenssissa, että toiveena on yhä maiden yhtäaikainen ratifiointi, mutta mikäli Turkki toisin päättää, Suomi ei voi asialle mitään.
MTV Uutiset
Suomalaisupseerit näyttävät vihreää valoa maiden eritahtiselle Nato-jäsenyydelle. Lähes 90 prosenttia upseereista on täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että Suomen pitää liittyä Natoon tarvittaessa ilman Ruotsia.
Asia selviää Upseeriliiton kyselystä, jossa oli mukana kolme MTV Uutisten kysymystä. Kyselyyn pystyi vastaamaan ennen ja jälkeen Münchenin kokouksen.
Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita sanoo MTV Uutisille, että sotilaat katsovat asiassa käytännön asioita.
– Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö on todella hyvää. Käytännössä se ei muuta mitään, jos Ruotsi liittyisi Natoon vähän Suomea myöhemmin.
"Porstuassa ei tuule, vaikka hiukan kylmä onkin"
Kyselyn avoimissa vastauksissa asiaa perustellaan muun muassa kahdenvälisillä turvalupauksilla keskeisten NATO:n jäsenten kanssa. Myös Suomen statuksen Naton tarkkailijajäsenä uskotaan vakauttavan tilannetta.
– Saisimme varmaankin materiaalista tukea paremmin kuin ennen.
– Kahdenkeskiset sopimukset Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian kanssa parantavat tilannetta entiseen verrattuna.
– Ilman Naton jäsenyyttä turpo-statuksemme olisi lähes Ukrainan tasoa ennen Venäjän hyökkäystä.
– NATO-jäsenmaiden tuki ja harjoitustoiminta ovat selkeä viesti asemamme parantumisesta.
– Porstuassa ei tuule, vaikka hiukan kylmä onkin.
Osa vastaajista kokee, että sama Venäjän uhka on yhä olemassa.
– Mielestäni vuosikymmeniä kestänyt puolueettomuus ja liittoutumattomuus on ollut toimiva ja paras ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinja Suomelle ja olisi sitä jatkossakin.
– Turvallisuus on huomattavasti parempi vasta sitten, kun NATO-jäsenyys on todellinen ja lainvoimainen.
– Naton myötä Suomi on herkemmin pelinappulana muiden intresseille.
–Mikäli ratifiointia ei saada "läpi" lähiaikoina, joudumme tilanteeseen jossa Venäjän uhka kasvaa NATO-hakemuksesta johtuen, mutta emme kuitenkaan saa NATO:n turvatakuita suojaksemme.
Se, pitäisikö Suomeen perustaa Nato-tukikohta, johon sijoitetaan pysyvästi joukkoja muista Naton jäsenmaista, jakaa enemmän upseereiden näkemyksiä.
Ville Viita muistuttaa, että Suomi saa Naton kautta erilaisia tiedustelu- ja ilmapuolustusjärjestelmiä.
– Varmasti tässä mietitään sitä, mitä tänne tarvitaan ja millainen kombinaatio Suomella tulee olemaan muiden pohjoismaiden kanssa. Ollaanko pohjoisen vai eteläisen suunnalla enemmän vastuussa, Viita pohtii.
Nato-hakemus lisännyt Suomen turvallisuutta
Selvä enemmistö, 85 prosenttia kyselyyn vastanneista upseereista, pitää Suomen turvallisuuspoliittista asemaa huomattavasti tai jonkin verran parempana verrattuna aikaan ennen Nato-jäsenyyshakemuksen jättämistä.
Ville Viidan mukaan turvallisuustilanne kuitenkin muuttuisi, jos Suomea eihyväksyttäisi Naton jäseneksi heinäkuun huippukokoukseen mennessä.
– Turvallisuustilanne varmasti vaikeutuisi, kun ei osattaisi nähdä, kauanko hyväksymisprosessi menee. Uskoisin, että se olisi myös Natolle vaikea asia, jos siihen mennessä ei päästä maaliin.
Enemmistö upseereista on kannattanut Nato-jäsenyyttä jo ennen sodan alkamista.
