Noin kaksi miljoonaa suomalaista sairastaa verenpainetautia, mutta oireettomuuden vuoksi moni sairastaa sitä tietämättään. Päijät-Hämeen alueella verenpainetautidiagnoosin saaneista vain alle 40 prosentilla on tauti hoitotasapainossa. Lääkärikeskus Mehiläisen mukaan tilanne on samankaltainen myös muualla Suomessa ja siihen tulisi puuttua hoitokäytäntöjä muuttamalla.
Verenpainetauti on katala sairaus, koska sitä voi sairastaa vuosien ajan oireettomana samalla, kun tauti rasittaa sydäntä ja verisuonistoa altistaen sydän- ja aivoinfarkteille sekä sydämen ja munuaisten vajaatoiminnalle.
Lääkärikeskus Mehiläinen kartoitti verenpainetautia sairastavien hoidon tilannetta Päijät-Hämeen alueella tarkastelemalla Mehiläisen ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen yhteisyrityksen, Harjun terveyden, dataa diagnoositietojen ja lääkemääräysten osalta aikaväliltä 2018–2022.
Kerätyistä tiedoista paljastui, että alueella asuvista verenpainetautidiagnoosin saaneista potilaista vain 37 prosentilla oli sairaus hoitotasapainossa.
Lue lisäksi: Nukutko huonosti? Tutkimus selvitti univaikeuksien yhteyttä korkeaan verenpaineeseen
Huonosti hoidettu pitkäaikaissairaus on kallis kakku yhteiskunnalle
Mehiläisen julkisten terveyspalveluiden johtavan lääkärin Henri Ärölän mukaan alueen tilastojen perusteella voidaan piirtää hyvin kuvaa koko Suomen tasolla siitä, miltä tilanne näyttä koko maan tasolla. Ärölä kertoi aiheesta Mehiläisen mediatilaisuudessa.
– Heidän joukostaan, jotka ovat saaneet verenpainetautidiagnoosin, yli 60 prosentilla ei ole tauti tasapainossa.
– Juuri nämä potilaat, joilla sairaus ei ole hoitotasapainossa, ovat niitä kalliita potilaita yhteiskunnalle. Kun sairauden hoito ei ole kunnossa, pääsee sairaus etenemään ja aiheuttamaan komplikaatioita, mikä huonontaa potilaan elämänlaatua ja maksaa yhteiskunnalle paljon, kertoo Ärölä.
Ärölän mukaan hoitotasapainossa olemattomien potilaiden saaminen hoidonpiiriin tai oikealle hoitotasolle säästäisi yhteiskunnan varoja merkittävästi.
– Jos saisimme 10 prosenttia enemmän verenpainetautia tai korkeaa kolesterolia sairastavista hoitotasapainoon tai hoidonpiiriin, syntyisi pelkästään terveydenhuollosta noin 275 miljoonan euron säästöt kymmenessä vuodessa.
Lue myös: Sairaalloisen lihavien synnyttäjien määrä kaksinkertaistui 15 vuodessa: Lääkärit kertovat, miten ylipainon riskejä raskauden aikana voidaan vähentää
Ärölän mukaan kustannuslaskelmassa on huomioitu ainoastaan terveydenhuollosta syntyvät säästöt. Niiden lisäksi mahdollisia säästöjä syntyisi potilaan työkyvyn palautumisesta.
– Ja tässä puhutaan nyt vain kymmenestä prosentista suomalaisia ja kahdesta eri sairaudesta. Samanlaisia säästöjä syntyisi myös muiden sairauksien kohdalla, kun ne saataisiin hoitotasapainoon.
Verenpainetaudin hoito rempallaan vanhentuneiden käytäntöjen vuoksi
Ärölän mukaan ongelma verenpainetautia sairastavien hoidossa piilee vanhentuneessa toimintamallissa, jonka hän uskoo olevan edelleen käytössä koko Suomessa.
– Kun diagnosoimme verenpainetaudin, määräämme potilaalle yhden lääkkeen sen hoitamiseksi sekä kontrolliajan vuoden päähän. Tällainen sykli on aivan liian pitkä.
– Tämän vuoksi olemme lanseeraaneet uudenlaista toimintamallia, jossa hoitaja on kontaktissa verenpainetautidiagnoosin saaneeseen potilaaseen niin kauan, kunnes potilas kertoo verenpaineen olevan tasapainossa. Siihen asti lääkäri joko lisää tai muuttaa lääkitystä.
Lue lisäksi: Naisilla sepelvaltimotauti voi oireilla salakavalammin kuin miehillä – "Voi olla merkki hakeutua lääkärin puheille"
Ruotsista mallia ongelman kampittamiseksi
Ärölän mukaan toinen tapa saada useammat verenpainetautia sairastavat potilaat hoitotasapainoon olisi mahdollisuus löytää ja kontaktoida yksittäiset potilaat silloin, kun ammattilainen huomaa sen olevan tarpeellista.
– Ruotsissa terveyskeskuksissa hoitohenkilökunta voi hakea potilaita tietokannoista tautiryhmittäin ja löytää joukosta huonoimmassa hoitotasapainossa olevat potilaat tai ne potilaat, jotka ovat pudonneet pois seurannasta. Hoitajilla ja lääkäreillä on oikeus ottaa yhteyttä näihin potilaisiin.
– Suomessa tiukka tietoturvalainsäädäntö estää tämän, mutta teemme paljon töitä sen eteen, että löytäisimme lainmukaisen keinon soittaa näiden potilaiden perään ja saada heidät hoidon piiriin.