Joulun lähestyessä joululauluilta ei voi välttyä. Kauppakeskuksissa raikaavat hilpeät rallatukset ovat kuitenkin suomalaisessa melankolisessa joululaulukulttuurissa selkeä vähemmistö. Selvitimme, miksi suomalaiset joululaulut ovat niin surumielisiä.
Kirkkomusiikin emeritusprofessori Reijo Pajamon mukaan suomalaisten joululaulujen mollipainotteisuuteen löytyy monia taustaselityksiä.
– Joulu on perusluonteeltaan hengellinen juhla, jonka ydinsanoma on seimessä syntyneessä Vapahtajassa. Jo tämä lähtökohtaisuus aiheuttaa sen, että tälle teemalle rakentuvat joululaulut ovat luonteeltaan hartaita, Pajamo kertoo.
Tärkeintä ei kuitenkaan ole se, onko laulu iloisemmassa duurissa vai surullisemmassa mollissa, vaan se, että laulu on kaunis ja herättää tunnelmaa.
Kuusi syytä mollipainotteisuuteen
1) Aikaisemmin Suomeen julistettiin joulurauha, jota kukaan ei saanut rikkoa.
2) Monet vanhat joululaulut ovat syntyneet ajankohtana, jolloin koettiin vaikeita kato- ja nälkävuosia. Silloin koettu aineellinen puute heijastui myös joululauluissa.
3) Joululauluja on syntynyt myös vaikeiden sortokausien aikana 1900-luvun taitteessa: On hanget korkeat nietokset -laulun lopussa todetaan “ja kansaa suojaa sun voimallas…”, mikä lienee innoittanut Sibeliusta runon säveltämiseen.
4) Joululauluissa heijastuu usein myös perheen kokema henkilökohtainen suru, esimerkiksi Topeliuksen kirjoittamassa laulussa Varpunen jouluaamuna viitataan Rafael-poikaan, joka oli kuollut edellisenä keväänä yksivuotispäivänään isän syliin.