Poliitikot reagoivat entistä useammin yksittäisiin rikostapauksiin, mutta tapauksen nousu poliittiseen keskusteluun ei riipu vain teon vakavuudesta. Tutkijoiden mukaan vaikutusta on esimerkiksi rikoksen julkitulon ajankohdalla, sillä aivan vaalien alla poliitikkojen varovaisuus voi kasvaa.
Keskustelun ulkopuolelle voivat jäädä myös liian vaikeat aiheet, kuten esimerkiksi hiljattain julkisuuteen noussut kantasuomalaisten epäiltyjen lapsipornorinki.
– Pedofilia on vaikea kysymys, siihen ei löydy helppoa keinoa. Puolueiden on vaikea löytää kulmaa, jolla voisi keskustella siitä tai jopa hyödyntää sitä omassa politiikassa. Tietysti vaalien läheisyys vähentää riskinottohalukkuutta, sanoo valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta.
Oulun ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen seksuaalirikokset sen sijaan nousivat poliittiseen keskusteluun, ja hallitus esitti lisätalousarviossaan muun muassa 500 000 euroa Oulun kaupungille lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten ehkäisyyn.
Valtio-opin lehtori Emilia Palonen Helsingin yliopistosta arvioi, että Oulun tapausten saamaan huomioon saattoi vaikuttaa ainakin se, etteivät vaalit vielä niiden julki tullessa olleet aivan ovella.
– Nyt kun vaalit ovat lähellä, puolueet pelaavat aika strategisesti, uskaltavatko ne tarttua tällaisiin asioihin.
Lue myös: Tällaisia ovat lasten raiskauksista epäillyt suomalaismiehet: "He eivät erotu joukostamme" – poliisi kertoo miksi epäillyt eivät ole vangittuina
Kärkkäys puuttua noussut viime vuosikymmeninä
Poliitikkojen kärkkäys tarttua yksittäisiin rikostapauksiin on Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan noussut viime vuosikymmeninä.
Esimerkiksi vuonna 2010 kirjallisia kysymyksiä kriminaalipolitiikasta tehtiin noin sata, kun niitä 1970- ja 1980-luvuilla tehtiin alle 20 vuodessa.
Suuressa osassa kysymyksistä perättiin kiristyksiä rikosoikeuteen.