Lintujen laulukausi on alkanut. Mutta laulavatko linnut enemmän esimerkiksi ollessaan onnellisia? BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved kertoo.
– Linnunlaulun tärkein merkitys on reviirin kuuluttaminen ja naaraiden houkuttaminen reviirille. Useimmilla lajeilla koiras laulaa ja pyrkii siten houkuttelemaan naaraan luokseen. Samalla ilmoitetaan lähistöllä oleville muille koiraille, että tämä paikka on varattu ja sopisi mennä jonnekin muualle, Jan Södersved sanoo.
Linnut eivät varsinaisesti vastaa toisilleen, mutta joskus varsinkin lähekkäin sijaitsevat koiraat saattavat ikään kuin innostaa toisiaan laulamaan.
– Kun naapuri laulaa, täytyy itsekin yrittää laulaa vähän komeammin, Södersved selittää.
Naaraat harvemmin osallistuvat toimintaan.
– Maailmalla monilla lintulajeilla on tosin niin sanottuja duettolauluja, joissa sekä koiraalla että naaraalla on oma roolinsa. Suomessa ainoastaan joidenkin tikkalajien koiraat ja naaraat saattavat pitää samantyyppistä soidinääntä.
Säelaulajia ja lavertajia
Linnut ääntelevät myös pitääkseen yhteyttä lajitovereihin ja varoittaakseen jostakin uhasta.
– Varoitusäänet ovat usein lajirajat ylittäviä, jolloin muutkin kuin oman lajin edustajat osaavat reagoida niihin.
Ihmiselle eri äänien ymmärtäminen on vaikeampaa.
– Kokenut luonnossa liikkuja kyllä oppii tunnistamaan, mikä laji on kyseessä ja mihin mikäkin ääni liittyy. Varoitusäänet ovat usein korkeita, lyhyitä ja hyvin vaikeasti paikallistettavia ääniä. Niitä seuraa yleensä hermostunut vastailu sieltä täältä.
Eroavatko lintujen lauluäänet saman lajin sisällä jotenkin toisistaan?
– Ihan varmasti, ainakin jos naarailta kysyy.
Ihmiskorva harvemmin havaitsee eroja. Se kuitenkin riippuu siitä, onko lintu säelaulaja vai lavertaja.
– Säelaulajat kuulostavat ihmiskorvaan hyvin samanlaisilta, sillä ne toistavat tietyntyyppistä säveltä. Esimerkiksi peipon laulu kuulostaa aina kovin samanlaiselta. Toki siinä saattaa olla pienenpieniä eroja, joista muut peipot huomaavat, että ”tuo on kova koiras eikä ihan lähelle arvaa lähteä”.
– Esimerkiksi kiuru taas on lavertaja, jonka laulussa ei ole mitään selvää säettä, vaan se lurittelee taivaalla minuuttikaupalla.
Onnellista laulua?
Koska linnunlaulu liittyy useimmiten parinmuodostukseen, sitä kuulee eniten juuri ennen pesintää.
– Lajista riippuen laulukausi on siis aikaisin keväällä tai jatkuu aivan kesään asti. Kun pesintä on kunnolla käynnissä, laulu oikeastaan loppuu, sillä siinä vaiheessa ei ole enää syytä laulaa. Esimerkiksi juhannuksena, jolloin Suomen kesä on parhaimmillaan, linnunlaulun suhteen alkaa olla jo aika hiljaista, Södersved sanoo.
Laulavatko linnut enemmän ollessaan ”onnellisia” – vaikka mieluummin aurinkoisena ja lämpimänä kesäpäivänä kuin kylmänä ja koleana talvipäivänä?
– Onnellisuuteen en osaa ottaa kantaa, mutta sinänsä on totta, että kun me ihmiset olemme onnellisia ja aurinko paistaa, niin linnutkin laulavat. Tämä johtuu siitä, että silloin on usein sellainen sää, että laulu kantaa hyvin eikä lintujen tarvitse keskittyä muuhun. Jos tulee hirveä tuuli tai vesisade, ääni ei kanna eikä ole järkeä laulaa.
– Talvella linnut eivät laula siksi, että pesimäkausi ei ole vielä alkanut. Laulukausi alkaa vasta lämpimällä ja leudolla säällä, Södersved sanoo.
Kuva: Colourbox.com
Huomenta Suomessa intoiltiin lintujen kevätmuuttoa jo helmikuun lopussa. Katso video alta.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.