Päänsärky on yleinen vaiva, jota lähes jokainen kokee jossain elämänsä vaiheessa. Kuinka tunnistaa oman päänsäryn laatu? Neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä vastaa.
Migreenipäänsärky
– Migreeni on kohtauksenomainen päänsärkysairaus, joka ilmoittaa itsestään usein ennakko-oireilla, joista sen tietää olevan tulossa. Sen jälkeen usein tulee yleensä auraoire kuten näköhäiriö, tai puutuminen – ja sitten alkaa kova, toispuoleinen, sykkivä päänsärky, neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä kuvailee.
Potilas voi olla valonarka, äänet ja hajut voivat häiritä, voi tulla pahoinvointia ja ehkä oksentelua – sitten kohtaus menee ohitse. Muista päänsäryistä migreeni eroaa sillä, että siinä on liitännäisoireita.
Färkkilä kertoo migreenisäryn aiheutuvan aivojen hermosolujen toiminnan häiriöstä aivojen syvissä osissa, aivorungossa. Erilaiset ulkoiset tekijät, kuten stressitilan muutos tai vaikkapa kirkkaat valot saavat aikaan häiriön. Tästä seuraa verisuonten tulehtuminen ja laajeneminen, jolloin vapautuu kipua välittäviä aineita, jotka saavat aikaan kovan säryn.
– Siihen liittyy myös pahoinvointia aiheuttavien aineiden vapautuminen aivoissa verenkiertoon – josta sitten seuraa pahoinvointi, Färkkilä selventää.
Jännityspäänsärky
Jännityspäänsärky on Färkkilän mukaan migreeniä lievempää, eikä ilmene yksittäisinä kohtauksina. Särky voi alkaa vähitellen aamusta, pää voi olla raskas ja sitä voi jatkuvasti jomottaa ja puristaa.
– Kipu voi koventua joissain kohdissa päätä ja vähitellen voimistua iltaa kohti. Yön aikana kipu taas yleensä häviää, kunnes taas seuraavana päivänä alkaa.
– Jännityspäänsärkyä aiheuttaa useimmin joko henkinen stressi tai jännittyneisyys, joka heijastuu pään alueella kipuna. Toisilla se taas tulee selvästi niskan, hartioiden ja päänahan lihasten kiinnittymiskohtien ärtymisestä ja kipeytymisestä yksipuolisen työasennon tai työnteon vuoksi.
Tulehdusperäinen päänsärky
Tavallisesti tulehdusperäinen päänsärky – tyypillisesti kroonisesta poskiontelontulehduksesta johtuva särky – tuntuu poskissa ja kasvojen etuosassa.
– Usein se on toispuoleista. Sitä puolta, jossa tulehdus on, särkee. Kipu on tasaista ja jomottavaa, eikä kohtauksenomaista. Tietenkin siihen liittyy se, että ihmisellä samanaikaisesti on se poskiontelontulehdus.
Kivun aiheuttaa limakalvojen turvotus ja ärtymys sekä mahdollinen bakteeritulehdus.
Purennasta johtuva päänsärky
Purennasta johtuva päänsärky tuntuu usein kipuna ohimolla tai leukaluussa toispuoleisesti. Pahinta kipu on tavallisesti aamuisin yöllisen hampaiden narskuttelun ja puremalihasten kiristelyjen jälkeen.
– Sitä on aika vaikea erottaa lihasjännityspäänsärystä. Joskus purentahäiriö saattaa aiheuttaa jännityspäänsäryn – ne kulkevat toinen toistaan ruokkien, Färkkilä kertoo.
Kipu johtuu puremalihasten jatkuvasta jännitystilasta. Lihasten kuuluisi rentoutua unen aikana, mutta mikäli niin ei käy, lihasten kiinnittymiskohtaan kehittyy ärsytys ja kiputila syntyy.
Färkkilän mukaan särky voi syntyä myös siitä, että leuat menevät purressa ristiin tai hampaat eivät ole purressa kohdallaan. Tämä voi vääntää leukaa ja aiheuttaa esimerkiksi leukanivelen kipua.
Kolmoishermosärky
Färkkilä kertoo kolmoishermosäryn olevan hyvin erilaista muihin päänsärkyihin verrattuna. Kipu tuntuu kuin sähköiskuna toisella puolella kasvoja.
– Se tuikkaisee usein korvan tyvestä hampaan juureen tai leukaan. Usein kosketus, hampaiden pesu tai hampailla pureminen laukaisee kipuiskun. Tuikkauksia voi tulla monta peräkkäin. Se kestää hyvin lyhyen ajan, mutta näitä voi tulla paljon pitkin päivää.
– Syyksi epäillään sitä, että kolmoishermon lähtökohdassa aivorungossa olisi jokin kolmoishermoa ärsyttävä tekijä.
Hermoa ärsyttävä tekijä voi olla verisuonen mutka tai MS-plakki, tai hermo voi myös olla vain vaurioitunut. Färkkilän mukaan suurimmassa osassa tapauksista syy jää täysin epäselväksi.
Sarjoittainen päänsärky
– Sarjoittainen päänsärky tuntuu usein silmän takana, kuin joku työntäisi piikkiä läpi silmän. Silmä on erittäin kipeä takaa, ja samaan silmään liittyy kyynelvuotoa, punoitusta ja luomi voi roikkua. Ja se on aina toispuoleinen, vain yhdessä silmässä kerrallaan.
Kohtaus voi kestää puolesta tunnista kolmeen tuntiin ja mennä ohitse, mutta voi tulla samana päivänä jopa toisen kerran tai useitakin kertoja uudelleen.
Päänsärkyä kutsutaan sarjoittaiseksi siksi, että kipukohtaus toistuu usein monta kertaa viikossa.
– Kipu todennäköisesti syntyy silmän takana olevien verisuonten voimakkaasta laajenemisesta, ikään kuin siellä olisi liikaa verta, joka pullistaa silmän takana olevaa verisuonta. Siitä kipu syntyy, mutta miksi näin käy, sitä ei kukaan tiedä.
Sarja saattaa loppua kestettyään esimerkiksi kuukauden, jonka jälkeen koko kiputila voi kadota.
– Potilas voi olla vuosiakin oireeton. Toisille tulee sarja kerran vuodessa, toisilla voi olla jopa 10 vuoden tauko sarjojen välillä.
Aivokasvaimesta johtuva päänsärky
– Kasvain useimmiten aiheuttaa muita oireita jo ennen kuin se on niin suuri, että siitä päänsärkyä syntyy. Mutta jos aivokasvain pääsee pitkään rauhassa kasvamaan, eikä sitä tutkita, niin päänsärky ilmenee usein aamuyöllä, siihen liittyy pahoinvointia, ja pää on hyvin raskas ja sitä jomottaa.
Päivällä liikkeelle lähtiessä ja pystyasennossa särky voi helpottaa. Oireet jatkuvat pitkään aivopaineiden kohotessa.
Färkkilä muistuttaa kasvaimesta johtuvan säryn olevan aivan loppuvaiheen oire, ja nykypäivänä hyvin harvinaista.
– Nykyisin aivokasvain on jo ehditty diagnosoida ennen kuin se pääsee näin pitkälle.