Päänsärky on yleinen vaiva, jota lähes jokainen kokee jossain elämänsä vaiheessa. Kuinka tunnistaa oman päänsäryn laatu? Neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä vastaa.
Migreenipäänsärky
– Migreeni on kohtauksenomainen päänsärkysairaus, joka ilmoittaa itsestään usein ennakko-oireilla, joista sen tietää olevan tulossa. Sen jälkeen usein tulee yleensä auraoire kuten näköhäiriö, tai puutuminen – ja sitten alkaa kova, toispuoleinen, sykkivä päänsärky, neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä kuvailee.
Potilas voi olla valonarka, äänet ja hajut voivat häiritä, voi tulla pahoinvointia ja ehkä oksentelua – sitten kohtaus menee ohitse. Muista päänsäryistä migreeni eroaa sillä, että siinä on liitännäisoireita.
Färkkilä kertoo migreenisäryn aiheutuvan aivojen hermosolujen toiminnan häiriöstä aivojen syvissä osissa, aivorungossa. Erilaiset ulkoiset tekijät, kuten stressitilan muutos tai vaikkapa kirkkaat valot saavat aikaan häiriön. Tästä seuraa verisuonten tulehtuminen ja laajeneminen, jolloin vapautuu kipua välittäviä aineita, jotka saavat aikaan kovan säryn.
– Siihen liittyy myös pahoinvointia aiheuttavien aineiden vapautuminen aivoissa verenkiertoon – josta sitten seuraa pahoinvointi, Färkkilä selventää.
Jännityspäänsärky
Jännityspäänsärky on Färkkilän mukaan migreeniä lievempää, eikä ilmene yksittäisinä kohtauksina. Särky voi alkaa vähitellen aamusta, pää voi olla raskas ja sitä voi jatkuvasti jomottaa ja puristaa.
