Espanja vastustaa Naton puolustusmenotavoitteen nostamista viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Useiden espanjalaismedioiden mukaan pääministeri Pedro Sanchez on lähettänyt asiasta kirjeen Naton pääsihteerille Mark Ruttelle.
Kirjeessään Sanchez toteaa, ettei Rutten esitys tavoitteen nostamisesta ole sellainen, jonka Espanja voisi hyväksyä.
Sanchezin mukaan uusi tavoite olisi ”ristiriidassa hyvinvointivaltiomme ja maailmankuvamme kanssa”. Espanja ei pysty kuluttamaan viittä prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen ilman, että maa nostaa veroja tai leikkaa sosiaalimenoja, pääministeri perustelee.
Sanchez pyytääkin, että puolustusmenotavoitteesta tehdään joko vapaaehtoinen tai Espanja jätetään sen soveltamisen ulkopuolelle.
MTV:n tiedot: Espanja viimeinen este menotason nostamiselle
Nato-maiden on odotettu hyväksyvän uusi puolustusmenotavoite huippukokouksessaan Hollannin Haagissa ensi viikolla. Päätös pitäisi tehdä yksimielisesti.
MTV Uutisten tietojen mukaan kaikki muut Nato-maat paitsi Espanja ovat olleet huippukokousta edeltävissä neuvotteluissa valmiita hyväksymään viiden prosentin menotason.
Alun perin vaatimuksen menotason nostamisesta esitti Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Pääsihteeri Rutte on esittänyt siitä liudennetun version.
Rutten esityksen mukaan Nato-maat käyttäisivät suoriin puolustusmenoihin tulevaisuudessa 3,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan ja muihin puolustusta tukeviin menoihin 1,5 prosenttia. Naton nykyinen tavoite on 2 prosenttia suoriin puolustusmenoihin.
Avoinna aikataulu ja määritelmät
Sen lisäksi, ettei Espanja ole neuvotteluissa suostunut hyväksymään menotasoa, ovat avoimia kysymyksiä yhä myös tavoitteen täytäntööönpanon aikataulu sekä "puolustusta tukevien menojen" määrittely.
Rutten esityksessä tavoite täytettäisiin vuonna 2032, mutta useat maat ovat toivoneet vähintään kymmenen vuoden siirtymäaikaa. Sen sijaan lähellä Venäjän rajaa sijaitsevat maat pitävät tätä liian hitaana aikatauluna.
Esitystä on perusteltu kasvaneella uhalla, jonka Venäjä ja sen liittolaiset aiheuttavat.
Toinen peruste on Euroopan turvallisuutta vuosikausia taanneen Yhdysvaltojen huomion keskittyminen muualle. Jollakin aikataululla Naton mahtimaan odotetaan siirtävän joukkojaan ja kalustoaan indopasifiselle alueelle Kiinan uhkaa silmällä pitäen.
– Tarvitsemme valtavan loikan yhteisessä puolustuksessamme. Tosiasia on, että meillä on oltava enemmän joukkoja ja voimavaroja, jotta voimme toteuttaa puolustussuunnitelmamme täysimääräisesti, Rutte sanoi viime viikolla vieraillessaan Lontoossa.
Espanja käyttää vähiten rahaa puolustukseensa
Naton tilastojen mukaan Espanja käytti viime vuonna kaikista puolustusliiton maista vähiten rahaa puolustukseen suhteessa talouden kokoon. Summa oli noin 15,5 miljardia euroa, mikä vastaa 1,28 prosenttia sen bruttokansantuotteesta.
Huhtikuussa pääministeri Sanchez ilmoitti suunnitelmasta lisätä puolustusmenoja 10,5 miljardilla eurolla tänä vuonna Naton kahden prosentin tavoitteen täyttämiseksi.
Vielä kesäkuun alun puolustusministerikokouksessa Espanjan edustaja Margarita Robles sanoi, että maa on rakentava liittolainen eikä ei aio käyttää veto-oikeuttaan. Toisaalta hän antoi ymmärtää, ettei Espanjan suunnitelmissa ole täyttää uutta tavoitetta.
– Meidän mielestämme kaksi prosenttia riittää täyttämään ne velvollisuudet, joihin olemme Natossa sitoutuneet. On tärkeää, että jokainen maa pystyy täyttämään ne tavoitteet, joita se asettaa itselleen, Robles sanoi.
Naton puolustusmenotavoitteen korottaminen merkitsisi Espanjalle useiden kymmenien miljardien eurojen lisäpanostuksia vuosittain.