Mariia, 32, synnytti toisen lapsensa viikko sitten auton etupenkille sairaalan parkkihallissa Tampereella.
Mariia alkoi tuntea supistuksia päivä lasketun ajan jälkeen, keskiviikkona 9. heinäkuuta. Koska esikoisen synnytys kahdeksan vuotta aiemmin oli kestänyt vain kolme tuntia, hän oli jo etukäteen huolissaan, etenisikö toinen synnytys vieläkin ripeämmin.
– Mieheni ja minä luimme paljon siitä, mitä pitää tehdä, jos synnytys etenee nopeasti, pelkällä etunimellään esiintyvä Mariia kertoo MTV:lle kirjallisesti tehdyssä haastattelussa.
Aluksi supistuksia tuli hyvin epäsäännöllisesti, noin 7–25 minuutin välein. Ne olivat melko kivuliaita, mutta niiden välissä Mariia ehti esimerkiksi laittaa ruokaa.
Lue myös: Vuosien lapsettomuuden jälkeen keskenmeno ja huono hoito – "Päätin, että muita naisia ei kohdella tällä tavalla"
Yhdeltä iltapäivällä, neljä tuntia ensimmäisistä supistuksista, kivut voimistuivat. Mariia pyysi miestään tulemaan kotiin töistä, jotta he voisivat lähteä yhdessä sairaalaan tarkistamaan tilanteen.
Tunnin päästä miehen saapuessa supistusten väli oli noin kymmenen minuuttia. Mariia tunsi lisäksi alhaalla painetta ja soitti synnytyssairaalaan.
– Puhelimeen vastannut hoitaja oli ystävällinen. Hän sanoi, että väli on vielä pitkä, mutta jos minua helpottaa, voimme tulla käymään, Mariia kertoo.
Lue myös: Yle: Useiden kotisynnyttäjien vauvoja kuollut Uudellamaalla reilun vuoden aikana
Mies kiihdytti hätävilkut päällä
Mariian kotoa ajaa sairaalaan tavallisesti noin 45 minuutissa. He lähtivät matkaan noin puoli kolmelta iltapäivällä.
– Silloin jalkani alkoivat täristä itsestään. Ensimmäisessä synnytyksessä näin tapahtui ennen ponnistusvaihetta, Mariia kertoo.
Myös kivut voimistuivat niin, ettei Mariia pystynyt enää puhumaan supistusten aikana. Hän pyysi miestään ajamaan nopeammin.
– Tampereen lähellä tunsin, että emme todennäköisesti ehdi perille.
Lue myös: Kotisynnyttäjät järkyttyivät vauvakuolemista: "Ajatukset ovat perheiden kanssa"
Erityisesti liikennevaloissa odottaminen tuntui tuskallisessa olotilassa vaikealta.
– Ääntelehdin kovaan ääneen ja irrotin turvavyön. Yritin soittaa hätänumeroon 112, mutta pudotin puhelimen supistuksen aikana.
Noin kilometrin päässä sairaalasta Mariia tunsi, ettei enää pystyisi pidättelemään vaan joutuisi ponnistamaan.
– Huusin tästä miehelleni. Hän kiihdytti, ajoi muiden ohi, laittoi hätävilkut päälle ja tööttäili, Mariia kertoo.
Lue myös: Karla, 41, ei tajunnut olevansa raskaana – päätyi synnyttämään yksin makuuhuoneessa: "Ei siinä ollut muuta tehtävissä "
Tuntematon auttaja toi turvaa
Kun pariskunta pääsi sairaalan parkkihalliin, mies juoksi etsimään apua.
– Samalla minulle tuli voimakas ponnistustarve, lapsivesi meni ja synnytin auton etupenkille.
Mariia otti lapsensa itse vastaan käsillään.
– Hän itki heti, oli hyvän värinen ja vaikutti terveeltä. Olin valtavan helpottunut, että hän eli ja hengitti.
Lue myös: Suomen syntyvyys historiallisen matalalla
Kun tuore isä palasi noin minuutin kuluttua, Mariia piti jo tyttövauvaa sylissään. Isä huusi apua, riisui paitansa lämmikkeeksi vauvalle ja kiiruhti uudestaan hakemaan hoitohenkilökuntaa.
Paikalle ehti ensin nuori, vaaleahiuksinen nainen, joka yllättyi nähdessään vastasyntyneen vauvan. Nainen esittäytyi lääkäriksi ja asettui Mariian viereen.
– Hän rauhoitteli ja kertoi, että vauva hengittää ja että kaikki on hyvin. Nainen kääri vauvan huolellisesti mieheni paitaan ja toi tilanteeseen rauhaa ja turvaa. Oli lohduttavaa, että paikalla oli myös lääketieteen ammattilainen.
Tuntematon auttaja pysyi paikalla, kunnes hoitohenkilökunta joidenkin minuuttien päästä otti tilanteen haltuunsa ja siirsi Mariian lapsineen paareille.
– Haluaisin kiittää meitä auttanutta naista koko sydämestäni. Juuri elämäni uskomattomimpana hetkenä vierelleni sattui empaattinen, rauhallinen ja osaava ihminen, joka teki tilanteesta hallitumman, Mariia sanoo.
– Haluaisin, että hän tietää, kuinka tärkeää hänen läsnäolonsa oli meille.
Lue myös: Kotisynnytykset ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti – Tutkimusprofessori: kysyntä ja tarjonta kohtaavat
"Pelko tuli vasta seuraavana päivänä"
Mariia sanoo, että häntä ei pelottanut synnytyksen aikana, koska hän oli lukenut nopeista synnytyksistä paljon etukäteen ja luotti kehoonsa ja vaistoonsa.
– Pelko tuli vasta seuraavana päivänä, kun aloin ajatella, miten moni asia olisi voinut mennä pieleen
Sairaalassa henkilökunta kuvaili vastaavanlaisia tapauksia harvinaisiksi.
Lue myös: OYSin synnytysosasto jakoi suloisen kuvan: Pienin ja suurin vastasyntynyt rinnakkain
Mariia on lukenut Helsingin Sanomien uutisoimasta tapauksesta, jossa nainen synnytti vauvansa Jorvin sairaalan parkkihallin lattialle heinäkuun alussa. Erona Mariian kokemukseen on, että Jorvissa synnyttäjää oli useaan otteeseen puhelimitse ohjeistettu pysymään kotona, kun taas Mariialla synnytys eteni hyvin nopeasti.
– Minusta on huolestuttavaa, jos synnyttäjiä pidetään kotona liian pitkään. Pelkkä puhelinkeskustelu ei aina kerro, missä vaiheessa synnytys todella on.
Mariian mielestä synnyttäjä olisi parempi kutsua tarkistukseen, vaikka kyse olisi väärästä hälytyksestä, sillä tällöin synnyttäjä kokee olevansa hoidon piirissä.
– Toivon, että tuolla naisella ja hänen vauvallaan on nyt kaikki hyvin.
Mariia itse pääsi vauvan kanssa kotiin viime lauantaina. Koko perhe on onnellinen uudesta tulokkaasta.
– Vauva on rauhallinen ja keskittyy tärkeimpiin asioihin, syömiseen ja nukkumiseen.
– Synnytystarina saa meidät hymyilemään ja vitsailemaan. Tyttäremme saa vielä joskus kertoa lapsenlapsilleen, miten hän syntyi.
7:01