Tea ei ehtinyt sairaalaan synnyttämään; pieni poikavauva syntyi syöksyllä kodin sänkyyn. – Lapsi tuli nopeasti ja kovalla vauhdilla. Muistikuvien mukaan ponnistin kerran, Tea kuvailee.
Tea Ääpälä, 41, ei ehtinyt sairaalaan synnyttämään. Lapsi syntyi kotiin aprillipäivän aamuyönä vuonna 2018.
– Eipä tarinaa meinannut kukaan uskoa aprillipäivänä, Tea kertoo nyt.
"Jossain kohtaa aloin miettimään, että tässä on nyt jotain muuta..."
Tealla oli tuossa vaiheessa jo kaksi lasta entuudestaan. Aiemmat synnytykset olivat sujuneet niin sanotun tavallisen kaavan mukaan.
– En tiennyt syöksysynnytyksistä. Olen kyllä kuullut nopeasti syntyneistä, mutta syöksysynnytys oli käsitteenä vieras, Tea kuvailee.
Hän oli jo monta viikkoa kärsinyt jonkinasteisista kivuista. Aprillipäivän yökin meni valvoessa.
– Jossain kohtaa aloin miettimään, että tässä on nyt jotain muuta, Tea muistaa.
LUE MYÖS: Mikä on syöksysynnytys ja voiko sitä ennakoida? Lapsi voi syntyä syöksyllä jopa alle tunnissa: "Äiti voi vain tuntea, että nyt vauva tulee"
"Kipu tuli yhtäkkiä niin kovasti, etten pystynyt liikkumaan"
Tea päätteli, että oli aika lähteä sairaalaan. Hän herätti miehensä, joka lähti käyttämään perheen koirat ulkona. Perheen vanhempaa lasta piti lähteä viemään hoitoon, mutta matkaan ei ehdittykään.
– Kipu tuli yhtäkkiä niin kovasti, etten pystynyt liikkumaan. Viimeinen muistikuvani oikeastaan on, että yritän saada housuja jalkaan, enkä niitä oikein kunnolla saanut. Keittiöstä en päässyt enää kävelemään, paine oli niin kova.
Pian kävi ilmeiseksi, ettei perhe ehtisi sairaalaan. Mies auttoi Tean sänkyyn ja soitti hätäkeskukseen.
"Lapsi tuli nopeasti ja kovalla vauhdilla"
Synnytys kesti Tean mukaan yhteensä noin 30–40 minuuttia. Syöksysynnytyksestä on kyse, jos lapsi syntyy ensikertalaisella alle neljässä, uudelleensynnyttäjällä alle kahdessa tunnissa.
– Lapsi tuli nopeasti ja kovalla vauhdilla. Itselläni on aika hämärät muistikuvat, muistikuvien mukaan ponnistin kerran, Tea kuvailee.
Kirkkaimmin mieleen jäi kuitenkin perheen noin puolitoistavuotiaan lapsen ilme.
– Isovelihän näki kaiken, koska olimme olleet siinä jo lähdössä. En ole ikinä nähnyt niin pyöreitä silmiä! Hän katsoi, kun vauva nostettiin rinnalle, ja silmät olivat niin ihmeelliset. Tilanne oli niin sekava, se on jotenkin ainoa kirkas asia, Tea kertoo.
– Varmasti hän oli ihmeissään, mutta en usko, että hän tapahtumasta sinänsä enää muistaa mitään. Kun minä lähdin sairaalaan, kotona jatkettiin unia.
"Isä oli mennyt erikseen katsomaan, että näytäs, minkä näköinen poika sieltä tuli"
Hätäkeskus kuuli lapsen syntymän puhelimen kautta, ja onnitteli. He kehottivat käärimään vastasyntyneen peittoihin ja pyyhkeisiin ja asettamaan hänet rinnalle. Lapsen jo saavuttua maailmaan paikalle saatiin ensin palokunta, sitten ambulanssi.
– Lapsen isä on kova kuvaamaan, mutta sanoi, ettei siinä tilanteessa tajunnut ottaa kameraakaan. Ei ehtinyt. Kun vauva oli jo palomiehen sylissä, isä oli mennyt siihen erikseen katsomaan, että näytäs, minkä näköinen poika sieltä tuli, Tea kuvailee.
Hän kiittelee ambulanssihenkilöstön rauhallisuutta, vaikka tilanne jännittävä olikin.
– Lapsillehan annetaan syntyessä pisteitä. Löysin jälkikäteen sellaisen lapun, jossa kerrotaan, miten pisteet määritellään. Eli ei tuollainen kätilön homma ole heillekään kaikille varmaankaan ihan tuttua, Tea uskoo.
Apgarin pisteet
Vastasyntyneelle annetaan Apgarin pisteitä, jolla arvioidaan vastasyntyneen vointia sydämensykkeen, hengityksen, lihasjänteyden, ärtyvyyden ja ihonvärin perusteella. Pisteitä annetaan 1–10, kertoo Terveyskirjasto.
Matka sairaalaan sujui rauhallisesti. Vastasyntynyt oli kääritty lämpöpeittoon.
– Synnytyssalissa olin noin 15 minuuttia ja pääsin osastolle. Lapselta otettiin seuraavana päivänä verikokeet mahdollisten bakteerien takia, kun nyt kyseessä ei ollut steriili synnytyssali. Mitään ei kuitenkaan ollut. Pääsimme kotiin kahden päivän päästä, Tea kuvailee.
Poika saa jonain päivänä kuulla syntymäyönsä tapahtumista
Aprilliyön tapahtumista on nyt yli kaksi vuotta. Tean poika on terve ja iloinen.
– Poika on puhelias ja täpäkkä pikku herrasmies, joka rakastaa eläimiä. Mitä isompi, sen ihanampi, Tea sanoo.
Hän on kirjoittanut synnytyskertomuksen ylös lapsen vauvakirjaan. Sieltä poika saa jonain päivänä lukea syntymäyönsä tapahtumista.
– Kyllähän se pelästytti jälkikäteen ja tilanteessa taisin olla jonkinlaisessa sokissa, mutta nykyään asian olen jo käsitellyt, ja pojalle on hurja tarina kerrottavaksi.