Kotisynnytysten määrät ovat yli kymmenkertaistuneet 2000-luvun alusta. Tulppana kasvulle on ollut kätilöiden määrä.
Suunnitellut kotisynnytykset ovat olleet Suomessa 1900-luvun alun jälkeen hyvin harvinaisia. 2000-luvulla niiden määrä on lähtenyt kuitenkin räjähdysmäiseen nousuun.
Viime vuonna kotisynnytyksiä kirjattiin THL:n tilastoihin 147, kun vielä 2010-luvun alussa synnytyksiä oli vuodessa reilu kymmenen.
Viiden jälkeen -ohjelman haastattelema tutkimusprofessori Mika Gissler uskoo, että kasvu olisi voinut alkaa jo aiemmin, jos kotona synnytyksiä hoitavien kätilöiden pieni määrä ei olisi ollut kasvun tulppana.
– Vuosituhannen vaihteen jälkeen alkoi tulla enemmän intoa synnyttää muualla kuin sairaalassa.
– Ongelmana oli, ettei ollut kotikätilöitä, jotka olisivat hoitaneet näitä. Sen jälkeen luvut lähtivät kasvamaan ja se oli varmaan se, kun kysyntä ja tarjonta alkoivat lähentyä toisiaan, Gissler selittää.
Vaikuttiko synnytysten keskittäminen?
Samaan aikaan, kun kotisynnytykset ovat lisääntyneet, ovat synnytyssairaalat Suomessa vähentyneet. Gissler ei usko, että näillä kahdella asialla on yhteyttä.
– Suurin osa näistä kotisynnytyksistä on kaupungeissa sen takia, että näitä kotikätilöitä on myös kaupungeissa, Gissler selittää.
Kotisynnytyksiä tekevä kätilö Jenna Hellstén ja toista kotisynnytystään odottava Minna Niemi listaavat yhdeksi kotisynnytyksen parhaaksi puoleksi sen, että kätilöt ovat synnyttäjille entuudestaan tuttuja.
Tämä on asia, joka harvoin toteutuu isoissa synnytysyksiköissä.
– Kotisynnytyksessä ne kätilöt olivat vain ja ainoastaan minua varten. Meillä oli myös ollut jatkuva hoitosuhde raskaudenseurannan myötä. He olivat tuttuja ja tunsivat minut, Niemi sanoo.
Hinta uutena tulppana
Tällä hetkellä kotisynnytykset kätilöiden kanssa eivät ole Suomessa osa julkista terveydenhoitoa.
Julkinen puoli ei niitä suosittele eikä niitä myöskään maksa. Gisslerin mukaan synnyttäjä joutuu maksamaan kotisynnytyksestä yleensä noin 3 000–4 000 euroa, ja hinta onkin hänen mukaansa suurin este kotisynnytysten lisääntymiselle.
Joissakin maissa kotisynnytys on kuitenkin yhteiskunnan tarjoama palvelu. Yksi näistä maista on Alankomaat, jossa viime vuosina noin 15 prosenttia synnytyksistä on tapahtunut suunnitellusti kotona. Gissler ottaa esille myös Pohjoismaat.
– Parhaat esimerkit ovat Tanska ja Islanti, joissa 2–3 prosenttia lapsista syntyy suunnitellusti kotona. Siellä on kätilöitä ja kätilötiimejä, jotka ovat erikoistuneet kotisynnytysten hoitamiseen, Gissler kertoo.
Gisslerin mukaan näistä maista saadaan Suomen kannalta parhaat kokemukset.
– Sieltä ei ainakaan mitään merkittäviä raportteja ole, että kotisynnytykset olisivat ongelmallisempia kuin sairaalasynnytykset, Gissler sanoo.
Katso jutun alussa olevasta videosta, miten kotisynnytyksiä hoitava kätilö ja kotisynnyttäjä kertovat syistään valita kotisynnytys sekä mitä kotisynnytyksessä oikein tapahtuu.