Mantan lakitus on nykyään vappuperinne, mutta patsas lakitettiin luvattomasti vuosikymmeniä

Havis Amanda sai lakkinsa perinteisin juhlamenoin 2:03
Katso videolta Mantan lakitus.

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    MTV UUTISET – STT

    Vappuaaton perinteisiin Helsingissä lukeutuva Mantan lakitus keräsi paikalle runsaasti väkeä, poliisin johtokeskuksesta kerrotaan.

    Havis Amanda -patsaan lakitti aurinkoisessa kevätillassa Aalto-yliopiston ylioppilaskunta. Lakitus tapahtuu vappuaattoisin kello 18.

    Poliisi ei ole ainakaan vielä arvioinut Kauppatorille saapuneiden määrää, mutta esimerkiksi viime vuonna lakitusta seurasi poliisin mukaan 60 000 ihmistä.

    Mantan lakituksella on pitkät perinteet. Patsasta on lakitettu luvattomasti jo 1900-luvun alkuvuosina. Lupa lakitukseen heltisi vuonna 1951.

    Patsaalle puetaan lakki nykyään nostokoreja apuna käyttäen, sillä haurastunut pronssinen patsas ei välttämättä kestäisi enää kiipeämistä.

    Nakit ja kuohuva kuuluvat vappuun

    Vappu on paitsi ylioppilaiden, myös työväen juhla. Lakisääteinen vapaapäivä vapusta tuli Suomessa vuonna 1944 ja viralliseksi liputuspäiväksi vappu eli suomalaisen työn päivä tuli 1979.

    Vappuun liittyvät serpentiinit, viuhkat ja pallot ovat olleet osa juhlintaa jo vuosikymmeniä. Nykyään moni suuntaa vappupäivänä ravintolaan tai piknikille. Tarjolla on perinteisesti ollut ainakin nakkeja, perunasalaattia, munkkeja ja tippaleipiä. Usein ruoka huuhdotaan alas kuohuviinillä tai simalla.

    Tilastokeskuksen mukaan vappu näkyy suurena piikkinä Alkon kokonaismyynnissä. Vappuviikolla kuohuviiniä arvioidaan ostettavan yli 390 000 litraa, kun normaalisti kuohuvaa myydään viikon aikana noin 67 000 litraa.

    Tilastokeskus muistaa myös mainita, että vuonna 2016 suomalainen kulutti nakkeihin noin 33 euroa vuodessa.

    Lue lisää aiheesta:
    Vappu Juhlapyhät Historia Kevät Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •