Maatalouden rakennemuutos jatkui

Maatalouden rakennemuutos jatkui Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen mukaan Suomessa erittäin ripeänä viime vuonna. Maataloustukea hakeneiden maatilojen määrä laski noin 69 000 tilaan. Maatilojen määrä supistui MTT:n keräämien tietojen mukaan noin 2000:lla edellisvuodesta.

Maatilojen määrä on laskenut vuodesta 1995 keskimäärin yli 3 prosentin vuosivauhtia. Kotieläintaloudessa muutos oli tätäkin nopeampaa. Suomessa oli vielä vuonna 1994 kaikkiaan 115 000 tuotantotoimintaa harjoittavaa aktiivitilaa.

Rakennemuutos on professori Jyrki Niemen mukaan vauhdittanut tilakoon nopeaa kasvua. Vuosina 1995-2005 aktiivitilojen keskikoko nousi 23 peltohehtaarista lähes 33 hehtaariin. Tilakoko kasvoi kymmenessä vuodessa 44 prosenttia. Pinta-alan kasvusta kaksi kolmasosaa tuli vuokrapelloista. Viljelyssä oli viime vuonna kaikkiaan 2,2 miljoonaa hehtaaria peltoa.

Maa- ja puutarhataloussektorin maataloustulo laski MTT:n vuosikatsauksen mukaan viime vuonna kolmatta vuotta. Maataloustuloa kertyi vajaat 918 miljoonaa euroa. Maataloustulo pieneni runsaat 152 miljoonaa euroa kustannusten nousun vuoksi.

Ratkaiseva vuosi WTO-neuvotteluissa

Maatalouden rakennemuutos jatkuu MTT:n pitkän ajan ennusteiden mukaan vauhdilla. Kehityksen suuntaan vaikuttavat Niemen mukaan olennaisesti tänä vuonna ratkaisuvaiheessa olevat Maailman kauppajärjestön WTO:n neuvottelut. Maatalouden kannalta kauaskantoisia ovat myös energiapolitiikassa tehtävät ratkaisut.

Öljyn hinnan noustessa on EU:ssa kasvanut tarve korvata öljyä bioenergialla. Tuoreet selonteot maatalouspolitiikasta sekä ympäristö- ja ilmastopolitiikasta tukevat Niemen mukaan tavoitetta liittää bioenergian tuotanto osaksi maataloutta.

WTO:n neuvottelujen merkittävin edistysaskel on toistaiseksi ollut Hongkongissa tehty sopimus maatalouden vientitukien poistamisesta vuoteen 2013 mennessä. Nyt päähuomio on maataloustuotteiden tullien alentamisessa. Suomalaisille tuottajille avainasemassa ovat erityisesti leikkaukset voin, naudan- ja siipikarjanlihan sekä sokerin tulleissa, sanoi Niemi.

Euroopan unionin joulukuussa sovittu rahoituskehys leikkasi myös Suomen saamaa alue- ja rakennepoliittista tukea noin neljänneksellä. Rahoituskehys lisää merkittävästi Suomen nettomaksuosuutta. Maataloustukia uhkaa lisäksi rahoituskauden lopulla usean prosentin supistus, koska kehyksessä ei varattu lisärahaa Romanian ja Bulgarian jäseneksi tuloa varten.

Maatalous työllisti 93 000 henkeä

Maatalouden työllisten määrä pysyi viime vuonna edellisvuoden tasolla. Työllisiä oli vuosikatsauksen mukaan 93 000. Vuodesta 1994 työllisten määrä on supistunut 60 000 hengellä. Maatalouden osuus työllisestä työvoimasta oli viime vuonna 3,9 prosenttia, kun se 1994 oli 7,4 prosenttia.

Suomessa oli viime vuonna 3 128 000 kanaa, 1 401 000 sikaa ja 319 000 lehmää. Maidonlähettäjien määrä laski 16 000 tilaan. Meijerimaitoa tuotettiin 2293 miljoonaa litraa. Naudanlihan tuotanto oli 84 miljoonaa kiloa, sianlihan tuotanto 203 miljoonaa kiloa ja siipikarjanlihan tuotanto 87 miljoonaa kiloa. Kananmunien tuotanto nousi 58 miljoonaan kiloon.

Suomalaisten maitonesteiden ja voin kulutus laski viime vuonna hieman, mutta juuston ja jäätelön kulutus kasvoi. Lihaa kulutettiin hieman edellisvuotista enemmän. Suomalaiset käyttivät viime vuonna maitonesteitä 184,8 litraa ja voita 2,3 kiloa henkeä kohti. Margariinia kului 6,6 kiloa henkeä kohti. Juuston kulutus nousi 18,8 kiloon ja jäätelön kulutus 14,0 kiloon henkeä kohti.

Naudanlihaa jokainen suomalainen kulutti keskimäärin 18,6 kiloa eli yhtä paljon kuin vuotta aiemmin. Sianlihan kulutus nousi 33,5 kiloon ja siipikarjanlihan kulutus 16,1 kiloon henkeä kohti. Siipikarjanlihan kulutus on kymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaistunut. Kananmunia keskivertosuomalainen söi viime vuonna 9,4 kiloa. Tuontinaudanlihan määrä nousi lähes 15 miljoonaan kiloon eli 15 prosenttiin naudanlihan kulutuksesta.

(MTV3-STT)