Lautamiesjärjestelmä nousi puheenaiheeksi sen jälkeen, kun lautamiehet kumosivat raiskaussyytteen vastoin tuomarin näkemystä Keski-Suomen käräjäoikeudessa toukokuussa. Epäilty raiskaus tapahtui syyttäjän mukaan syksyllä 2021.
Maallikkotuomareihin perustuva lautamiesjärjestelmä nousi puheenaiheeksi, kun kaksi lautamiestä vapautti miehen raiskaussyytöksistä Keski-Suomen käräjäoikeudessa. Aiheesta uutisoivat Keskisuomalainen sekä Helsingin Sanomat.
Onko lautamiesjärjestelmälle edelleenkin perusteita?
– Peruste lautamiesjärjestelmän olemassaololle on edelleenkin luottamuksen lisääminen tuomioistuinlaitosta kohtaan, sanoo Tuomariliiton varapuheenjohtaja Minna Hällström tänään Uutisaamussa.
Asianajajaliiton puheenjohtajan Hanna Räihä-Mäntyharjun mukaan lautamiesten perinne juontaa historiasta, käräjäkiviltä.
– Varmasti on ajateltu jo silloin, että tuomarit ovat aika kaukana ihmisten arkisesta elämästä. On haluttu lisätä luottamusta tuomioistuinlaitosta kohtaan.
Hällströmin ja Räihä-Mäntyharjun mukaan se, että lautamiehet kumoaisivat tuomarin päätöksen, on erittäin harvinaista, mutta seksuaalirikoksissa taas melko tavanomaistakin.
– Tämä on erittäin valitettava esimerkki siitä, että tuomitsemistoiminta edellyttää hyvin laaja-alaista osaamista kaikilla osa-alueilla. Päätös perustui täysin julkisuudessa olleisiin tietoihin. Päätos on ristiriidassa todistajan psykologian kanssa, Hällström sanoo.
– Järjestelmä on epäjohdonmukainen. Lautamiesjärjestelmää ei ole myöskään erityistuomioistuimissa eikä hallintotuomioistuimessa. Tämä on rajattu käräjäoikeuksissa kaikkein vaativimpiin tapauksiin rikosasioissa eli seksuaali- ja väkivaltarikoksiin, sanoo Hällström.
Kunnanvaltuuston valitsemat lautamiehet toimivat ainoastaan käräjäoikeuksissa.
– Usein niiden henkilöiden joukosta, jotka ovat olleet ehdolla kunnallisvaaleissa, Räihä-Mäntyharju sanoo.