Lapsuudesta tuttu kehtolaulu "Tuu, tuu, tupakkarulla" on sanoiltaan ja säveleltään monelle tuttu. Laulussa kerrotaan Turuntiestä ja Hämäläisten Härkätiestä. Kuitenkin harva suomalainen tietää Hämeen Härkätien olevan kaukaisin osa Euroopan läpi kulkevaa pyhiinvaellusreittiä, Santiago de Compostelaa.
– Hämeen Härkätie on Suomen varhaishistorian merkittävin tie, kertoo Rengon seurakunnan kirkkoherra Soili Juntumaa.
Renko on osa kuuluisaa pyhiinvaellusreittiä, ja sen kirkkoa on pidetty koko pitkän matkan koillisena alkupisteenä. Rengosta Someron, Kosken, Marttilan, Tarvasjoen ja Liedon kautta Turkuun kulkeva Hämeen Härkätie oli käytössä jo viikinkiaikoina, yli tuhat vuotta sitten.
– Härkätietä käyttivät niin kauppiaat, pyhiinvaeltajat kuin kuninkaatkin.
Miksi historiallista nähtävyyttä ei tunneta?
Rengon kirkko ja sen historia ovat monelle nykysuomalaiselle hämärän peitossa. Hämeen Härkätien historia ei ole sekään kaikille suomalaisille tuttu. Juntumaa myöntääkin, että pyhiinvaellusreitistä on yritetty tehdä kiinnostavampi turisteille, siinä kuitenkaan vielä täysin onnistumatta.
– Pyhiinvaellusbuumi alkoi vasta 80-luvulla, koki niin sanotun uudelleensyntymisen. Siitä saakka olemme yrittäneet tehdä reitistä turisteille mielenkiintoa herättävän paikan vierailla.
– Haluaisimme turisteja paitsi ulkomailta, myös kävijöitä täältä Suomesta, Juntumaa jatkaa.
Jo Rengon kaunis, 1400-luvun loppupuolella rakennettu kirkko on itsessään nähtävyys.
Synnit anteeksi vaeltamalla
Santiago de Compostela sijaitsee Espanjan luoteisosassa ja on Galician itsehallintoalueen pääkaupunki. Vanha kaupunki sekä apostoli Jaakob vanhemman haudalle kulkeva pyhiinvaellusreitti kuuluvat Unescon maailmanperintö luetteloon. Hauta on ollut jo tuhat vuotta Euroopan tärkeimpiä pyhiinvaelluskohteita.