Tuhannet uudet alokkaat aloittavat jälleen palveluksensa Suomen armeijassa parin viikon kuluttua.
Palvelukseen astuu 13. heinäkuuta noin 14 000 varusmiestä, joiden joukossa on entistä enemmän myös maahanmuuttajia.
Eri kulttuurit ja uskonnot aiheuttavat puolustusvoimissa kosolti erikoisjärjestelyjä, kertoo komentajakapteeni Jyrki Kivelä Pääesikunnan henkilöstöosastolta.
- Muonituskeskukset valmistavat parhaimmillaan viidestä kuuteen erilaista ruoka-annosta eri kulttuurien ja allergioiden takia. Teemme sen, mitä vakaumukset edellyttävät, Kivelä sanoo.
Puolustusvoimat ei pidä tilastoa maahanmuuttajien määrästä armeijasta, mutta kiihtyvän kansainvälistymisen myötä maahanmuuttajien määrä intissä lisääntyy jatkuvasti.
Komentajakapteeni vakuuttaa armeijan kuitenkin tottuneen eri kulttuurien tuomiin haasteisiin.
- Jo kutsunnoissa pyritään huomioimaan, että jos maahanmuuttajalla on kieliongelmia, hänet sijoitettaisiin sellaiseen joukko-osastoon, missä hän voi parhaiten palvella. Käytännössä se tarkoittaa Helsingin Santahaminan Kaartin Jääkärirykmenttiä.
- Muualla Suomessa ei kielillä paljon pelata.
Sotatantereelta tulleet voidaan vapauttaa
Suomen kansalaisuuden saatuaan maahanmuuttaja kuuluu asevelvollisuuden piiriin. Moni maahanmuuttaja tai pakolainen on kuitenkin joutunut kotimaassaan elämään levottomissa oloissa esimerkiksi sota-alueella, mikä on yleensä riittävä peruste vapautukseen armeijasta.
Esimerkiksi Somaliasta tai Jugoslaviasta tulleet on saatettu terveydellisten perusteiden nojalla vapauttaa. Nykyään se on harvinaisempaa, koska Suomessa on jo paljon toisenkin polven maahanmuuttajia.
Komentajakapteeni Kivelä kehuu armeijan käymistä hyväksi keinoksi kotouttaa maahanmuuttajat suomalaiseen kulttuuriin.
- He voivat siten osoittaa olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa. Se on myös hyvää kielellistä valmennusta.
Rasismi on armeijassa Kivelän mukaan harvinaista ja siihen suhtaudutaan yhtä vakavasti kuin muihinkin asiattomuuksiin.