Lemmikit kieltoon? Vai sittenkin pakollinen hoitokurssi?

Asia nousi jälleen esille, kun Korkeasaaren eläintarhan entinen johtaja Seppo Turunen ehdotti sitäYlen Ajankohtaisen ykkösen haastattelussa lauantaina.

Korkeasaaren ex-johtaja on ehdottanut myös, että lemmikeistä tulisi luopua kokonaan pitkällä aikavälillä.

Kennelliitto ei lämpene pakolliselle kortille, vaikka sen hankkiminen on nostettu esiin usein ennenkin.

– Kuten kouluttajamme Tommi Wiren kerran sanoi: Jos olisi ajokortti, pitäisi olla myös liikennesäännöt. Meillä on maassa yli 600 000 koiranomistajaa, ja suurin osa pärjää hyvin, sanoo Kennelliiton viestintäjohtaja Kaija Unhola.

Unholan mukaan Kennelliitto on kuitenkin tiedostanut, että moni kaipaa lisää tietoa koiranhoitoon. Siksi liitto käynnistää tänä keväänä virtuaalisessa oppimisympäristössä toimivan koiranomistajan peruskurssin, joka sisältää monivalintakysymyksiä koiranhoidon perusteista.

Kurssi on maksuton ja sen voi suorittaa uudestaan, jos tarvittavia pistemääriä ei heti saa kiinni. Kun kurssin läpäisee, saa kurssitodistuksen tulostettua itse.

"Koirista monenlaista hyötyä"

Kysymyksissä käydään läpi esimerkiksi eri rotujen ominaispiirteitä ja opetetaan, minkä rodun kanssa voi harrastaa mitäkin. Lisäksi kurssilla opetetaan, kuinka kasvattaa koirasta yhteiskuntakelpoinen ja tottelevainen.

Mukana on myös videoita, joissa näytetään esimerkiksi, kuinka koiran kynnet leikataan oikeaoppisesti.

– Toivomme, että kun kasvattajat valitsevat pennuille ostajia, he laittavat etusijalle ne, jotka ovat suorittaneet kurssin, sanoo Unhola.

Unhola vastustaa Turusen ajatusta lemmikkien kieltämisestä kokonaan, koska esimerkiksi koirista on ihmiselle hyötyä muun muassa opaskoirina, ja ne edistävät monen suomalaisen terveyttä, kun koira pakottaa ulkoilemaan.

Vanhuksille ja syrjäytymisvaarassa oleville koirat ovat myös henkisesti tärkeitä, huomauttaa Unhola.

– Koirat ovat Suomessa niin hyvin hoidettuja, että en näe, miksi niistä pitäisi luopua. Koiratkin nauttivat ihmisen seurasta, Unhola sanoo.

Eläinsuojelulaki uudistuu – näin mätä on nykyinen laki