Eläinsuojelulakia uudistetaan parhaillaan. Eläinsuojelujärjestöjen mielestä nykyisestä, vuodelta 1996 peräisin olevasta laista löytyy paljon korjattavaa.
– Onko sinulla kuusi tuntia aikaa? Korjauslista on niin pitkä, tokaisee Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton puheenjohtaja Helinä Ylisirniö toimittajan kysyessä uuden lain pääkohtia.
Etenkin kissoja hylätään paljon, ja SEY vaatii sekä kissoille että koirille pakollista tunnistusmerkintää, joka onnistuisi esimerkiksi eläimeen kiinnitettävän sirun avulla. Samalla eläimistä voitaisiin rakentaa rekisteri.
Koirien maailmassa niin sanottu pentutehtailu on Ylisirniön mukaan yleistä, ja se pitäisi kieltää.
– Lähes keskitysleirimäisissä olosuhteissa tehtaillaan pentuja ja myydään sairaita yksilöitä kovaan hintaan. Kyse on harmaasta taloudesta ja ostaja voi saada käsiinsä pennun, joka kuolee aivan pian, Ylisirniö sanoo.
SEY toivoo rajoituksia siihen, millaisia eksoottisia eläimiä on hyväksyttävää pitää lemmikkeinä. Se näkee myös eläinten viihdekäytön ongelmallisena esimerkiksi sirkuksissa: vaikka eläin ei kärsisi itse esiintymisestä, se kärsii pitkistä häkissä vietetyistä ajanjaksoista esitysten välissä.
Jalostus voi estää poikimasta ja kävelemästä
Tuotantoeläinten elinoloista löytyy paljon parantamisen varaa. Sekä SEY että eläinsuojelujärjestö Animalia kieltäisivät porsaiden kastroinnin ja vasikoiden nupotuksen ilman kivunlievitystä. Porsaita kastroidaan Ylisirniön mukaan yhä kivuliaasti repimällä.
Ylisirniö muistuttaa, että sikojen virikkeet eivät suinkaan ole ekstraa tai vapaaehtoisia leikkikaluja, vaan sioilla on myötäsyntyinen tarve tonkimiseen. Ellei virikkeitä ole, alkavat siat esimerkiksi purra toistensa häntiä. Sikaloista pitäisi löytyä tarpeeksi tonkimismateriaalia, mutta monen nykysikalan rakenne estää tämän.
Kanaloista SEY poistaisi ritilälattiat ja kasvattaisi luomukanaloissa niin suuren määrän broilereista kuin mahdollista.
Suomen Eläinlääkäriliitto painottaisi uudessa laissa eläinten lajityypillistä käyttäytymistä ja suitsisi jalostusta.
– Voitaisiin pyrkiä siihen, että eläimet pystyisivät poikimaan ja kävelemään. Se olisi ihan kohtuullista, eikö, sanoo Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Kirsi Sario.
Luonnollinen vuorokausirytmi ja ulkoilua
Animalia kieltäisi toiminnanjohtaja Katja Pullin mukaan kokonaan turkistarhauksen ja eläinten kloonauksen.
Tuotantoeläinten elämään Animalia toivoo sitä helpotusta, että eläimet tainnutettaisiin ennen teurastusta. Se tahtoo myös, että eläimet saisivat liikkua vapaasti eivätkä karsinoihin kiinni kytkettyinä. Ulkoiluunkin pitäisi antaa mahdollisuus.
Myös valorytmi on monella eläimellä tuotannollisista syistä sekaisin; Animalia toivoo, että uuden lain myötä eläimet saisivat sopivissa määrin valoa ja pimeyttä elämiinsä.
Riitta Heinonen Maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että uusi eläinsuojelulaki tulee eduskunnan käsittelyyn vuonna 2015. Tällä hetkellä ministeriö kerää eri tahojen näkemyksiä siitä, kuinka lakia tulisi uudistaa.