Heli Karhumäen viisihenkinen perhe muutti kahdeksan vuotta sitten Espoosta Lapualle.
– Meille iski kunnon perinteinen kotiseutukaipuu Tampereella, Helsingissä ja Espoossa asumisen jälkeen. Tuntui siltä, että nyt ollaan oltu maailmalla ihan tarpeeksi. Minä halusin palata juurilleni ja olla oman heimoni joukossa siellä, missä osaan olla.
Maisemallisesti eteläinen Pohjanmaa on melkein silkkaa tasankoa, jota joku saattaisi kauhistellakin. Heli Karhumäki on toista mieltä.
– Sellaiselle, joka ei ole täältä kotoisin, tällainen lakeus saattaa olla tylsää. Mutta kun se on yhdessä hiljaa virtaavien jokien kanssa piirtynyt lapsuuden sielunmaisemaan, sehän se vasta komia onkin koska täällä näkee kauas.
Lapualla paluumuuttajia odotti virkeä pieni kaupunki, josta löytyi körttikavereita, kulttuuria ja vahvaa urheilutoimintaa.
– Tutustuimme Ränkimäen museoon jo paljon ennen muuttoa. Käytimme lapsia siellä kesäisin leikkimässä perinneleikkejä. Saimme oman talotontin tästä museon tien varresta.
"Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan"
Muualta Pohjanmaalle tulleiden kertomaa on usein se, että piireihin on vaikea päästä, jos oma suku muualla eikä murrekaan oikein taivu. Heli Karhumäki korostaa pohjalaiseen tapaan asennetta.