Janne Lahtela teki vuosi sitten suomalaista kumparelaskuhistoriaa voittamalla lajin ensimmäisen olympialaisen kultamitalin Salt Lake Cityn kisoissa. Nyt sveitsiläistynyt kemijärveläinen on palannut takaisin olympiarinteeseen.
Tällä kertaa hänen tarkoituksenaan on menestyä samaisessa Deer Valleyn Champion-kumpareikossa MM-kisoissa.
- Ajattelin ensin, ettei tänne palaaminen tunnu mitenkään erilaiselta, mutta olin väärässä, Lahtela myönsi ennen keskiviikon myöhäisillassa laskettavaa karsintaa.
- Minulla on todella hyvä fiilis ja saan koko ajan hyviä muistikuvia viime vuodesta, Lahtela jatkoi.
Lahtela ei usko, että olympiakulta toisi hänen laskuunsa ylimääräistä latausta, mutta tuskin vuoden takaisesta voitosta kertyy negatiivistakaan painolastia kilpailuun. Hän ei myöskään ole huomannut, että muut olisivat suhtautuneet häneen mitenkään erilaisesti.
- Toisaalta, en yleensäkään kiinnitä muiden tekemiseen huomiota. Keskityn vain omiin asioihini, Lahtela sanoi.
Viime vuoteen verrattuna kisarinne on erilainen jo lumen takia. Maanantain vesisade ja yöpakkanen tekivät kumpareikosta melkein betonia ja lumesta erittäin liukasta. Keli on selvästi vaikuttanut harjoituslaskuihin.
- Jokaisen käännöksen täytyy olla hallussa. Olympiakisoissa saattoi ensimmäiselle hyppyrille päästää hanaa ja ottaa lasku kiinni vasta toisella hyppyrillä. Nyt pienestä virheestä on pihalla, Lahtela ennakoi.
Hänen harjoituslaskunsa ovat vaikeasta kelistä huolimatta sujuneet hyvin MM-kumpareikossa, vaikka viime viikonlopun parikumpareiden maailmancupin voittoisa osakilpailu painoikin ensimmäisenä harjoituspäivänä Lahtelan jaloissa. Joukkueen hierojan Jarno Haikosen käsittelyn ja kylmävesialtaassa käynnin jälkeen tilanne helpottui.
Lahtela on joutunut muutenkin tällä kaudella turvautumaan hierojan ja lääkäri Eero Hyvärisen apuihin, sillä hän loukkasi niskansa alkukaudesta. Joulun aikaan pidetty pakkolepo ja lääkekuuri on auttanut Lahtelaa pääsemään takaisin iskukuntoon, mutta olympiavoittaja joutui harmittavasti jättämään Rukan cup-osakilpailun väliin.
- Jos vamma olisi ollut vaikka nilkassa, olisin pystynyt sulkemaan sen pois mielestäni. Niska on sen verran lähellä päätä, että sen muistaa koko ajan, Lahtela pohti.