Suomalainen elinsiirtokirurgia on tasoltaan huippua, mutta siirtoelimistä on pulaa. 1. elokuuta voimaanastunut uusi elinluovutuslaki tuo mahdollisesti asiaan muutoksen.
Haluatko antaa toiselle ihmiselle lahjoista suurimman, uuden elämän? Tässä kiteytyy uuden elinluovutuslain ydin.
Laissa korostuu ihmisen oma tahto. Mikäli aivokuollut potilas ei ole eläissään kieltänyt tai ei ole syytä olettaa, että hän on kieltänyt elinluovutuksen, operaatio voidaan suorittaa.
− Elinluovutuskorttia ei välttämättä tarvitse, joskin on hyvä, että se on olemassa. Se kuitenkin riittää, että kertoo mielipiteensä lähiomaisille, kirurgian professori Krister Höckerstedt sanoo.
98 prosenttia kaikista siirtoelimistä on peräisin aivokuolleilta potilailta. Siksi on erittäin tärkeää, että jokainen ilmaisee selkeästi kantansa elinluovutukseen jo eläessään.
− Ihminen päättää omista asioistaan. Tässä korostetaan sitä, että jokaisen pitäisi päättää etukäteen myös asioista kuoleman jälkeen.
Tee mielipiteesi selväksi
Kun suomalaisilta tiedustellaan gallup-kyselyissä halukkuutta toimia elinluovuttajana äkillisen aivokuoleman sattuessa, 93 prosenttia vastaa myöntävästi. Miksi elimistä on silti pulaa?
− Viime vuosina on tullut tietoon vähintään 15 tilannetta per vuosi, joissa omaiset ovat kieltäneet elinluovutuksen.
− Suomessa tehdään vuosittain 80−100 aivokuolleelta peräisin olevaa elinluovutusta. Yhdestä luovuttajasta voi saada kolmesta viiteen elintä. Täten 40−60 ihmistä jää vuosittain ilman elintä näiden kieltojen vuoksi, Höckerstedt pahoittelee.
Uuden lain puitteissa omaisilla ei ole enää lähtökohtaisesti oikeutta estää elinluovutusta. Höckerstedtin mielestä tämä on hyvä myös omaisten itsensä kannalta.
Aivokuolema tapahtuu aiemmin terveelle ihmiselle muutamassa tunnissa tai päivässä. Omaisille asia on luonnollisesti valtava sokki.
− Vanhassa laissa omaisilta pyydettiin tällaisessa tilanteessa kannanottoa. Heille oli vaikea ottaa sokin vallassa vastuuta asiasta. Uuden lain myötä heidän ei enää tarvitse tehdä sitä.
Kuvat: Colourbox.com
Studio55/Jenni Kokkonen
Lue myös:
Elinsiirtoa jonottavista menehtyy vuosittain 5-10 prosenttia