Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Elinsiirtoa jonottavista menehtyy vuosittain 5–10 prosenttia

Kuva/Colourbox.com
Kuva/Colourbox.comMTV3/Colourbox, 2010
Julkaistu 29.08.2010 14:59(Päivitetty 08.11.2012 08:49)

Elinsiirto herättää ihmisissä monenlaisia mielikuvia. Kirurgian professori Krister Höckerstedt valottaa yleisimpiä kysymyksiä sekä kertoo, miksi jokaisen meistä tulisi antaa suostumus omien elinten luovutukseen aivokuoleman jälkeen.

Se voit olla sinä

Suomi on vapaa maa. Kenenkään ei ole pakko antaa suostumustaan elintensä luovutukseen aivokuoleman jälkeen. Mikäli oma kanta on kielteinen, asiaa olisi kuitenkin hyvä pohtia myös toiselta kantilta.

− Entä jos itse sairastuisit niin vakavasti, että ainoa pelastus olisi saada uusi elin? Miten sitten suhtautuisit asiaan? Krister Höckerstedt haastaa miettimään.

Miten paljon elinsiirtoja tehdään?

Kuva/Colourbox.com
Kuva/Colourbox.comMTV3/Colourbox, 2010

Suomessa tehdään vuosittain lähes 300 elinsiirtoa. Niistä valtaosa, lähes 200, on munuaisensiirtoja. Maksansiirtoja suoritetaan vuosittain keskimäärin 50, sydän- ja keuhkosiirtoja noin 20 kutakin.

− Elinsiirtoa jonottavista kuolee joka vuosi 5−10 prosenttia. On aina järkyttävää havaita, että elinluovutus olisi voinut pelastaa ihmisen, Krister Höckerstedt sanoo.

Suomessa voimaan astunut laki on ollut käytössä jo seitsemässä EU-maassa. Kyseiset maat ovat yhtä lukuun ottamatta kärjessä EU-alueen elinluovutustilastoissa. Suomella on siis syytä odottaa samaa.

Miksi elinsiirtoja tehdään?

Elinsiirtoja tehdään vain niille henkilöille, joilla vakavan sairauden hoitoon ei ole muita yhtä hyviä vaihtoehtoja.

− Munuaisen-, maksan-, sydämen- ja keuhkonsiirtojen jälkeen noin 70−80 prosenttia potilaista on elossa kymmenen vuoden vuoden jälkeen. Ilman elinsiirtoja tällainen tulos olisi utopiaa.

Kelpaavatko elimeni?

Eurooppalaisten gallup-kyselyiden mukaan suurin osa elinluovutukseen kieltävästi suhtautuvista ajattelee, että he ovat sopimattomia toimimaan luovuttajina. Syiksi on lueteltu muun muassa korkea ikä tai jokin sairaus.

− Ihmisen ei tarvitse pohtia lainkaan omaa sopivuuttaan elinluovuttajaksi. Aivokuolematilanteessa asiasta päättävät elinsiirtokirurgit, Höckerstedt painottaa.

Mihin elimeni päätyy?

Kuva/Colourbox.comKuva/Colourbox.comMTV3/Colourbox, 2010

Elinsiirroista ja elinten alkuperästä liikkuu maailmalla monenlaisia tarinoita. Suomen ja Pohjoismaiden tilastoissa ei ole epäselvyyksiä: valtaosa Suomessa irrotetuista elimistä päätyy suomalaiselle. Alle 10 prosenttia menee muihin Pohjoismaihin.

− Pohjoismainen elinluovutusjärjestö Scandiatransplant on tehnyt jo vuosien ajan yhteistyötä sopivien elinten löytämisessä kiireellisissä tapauksissa, Höckerstedt, järjestön nykyinen puheenjohtaja, kertoo.

Kuka on etusijalla?

Miksi luovutamme elimiä muihin Pohjoismaihin, jos niistä on kotimaassakin pulaa? Höckerstedt painottaa, että systeemi on toiminut vuosikausia. Suomi saa saman verran elimiä kuin mitä luovuttaa muihin Pohjoismaihin.

− Esimerkiksi äkillisesti sairastunut maksapotilas kuolee muutamassa päivässä, ellei hän saa uutta elintä. Tällöin hän saa ensimmäisen sopivan maksan, joka vain löytyy. Järjestelmä on pelastanut monen suomalaisen hengen.

− Kiireellisessä tilanteessa lähetetään vaikka yöllä pienkone Osloon. Nouto voi hoitua jopa vain muutamissa tunneissa.

Kuvat: Colourbox.com

Studio55/Jenni Kokkonen

Lue myös:

Lahjoita elämä!

Lisää aiheesta:

20 todistetta, että sinulla menee paremmin kuin luuletHyvää Elämää -ohjelma jatkaa terveyden tiellä – Studio55.fi-sivujen päivitys lakkaaJo viiden kilon ylipaino voi nostaa syöpäriskiä puolellaSyöpäpotilaan hiustenlähtö vähenee tutkitusti tällä keinollaViisi merkkiä siitä, että olet pitkäkestoisessa parisuhteessaHikoilu on kiinni koosta, ei sukupuolesta
Studio55

Tuoreimmat aiheesta

Studio55
  • 06.03.201706:15
    Studio55

    20 todistetta, että sinulla menee paremmin kuin luulet

  • 02.03.201708:06
    Studio55

    Hyvää Elämää -ohjelma jatkaa terveyden tiellä – Studio55.fi-sivujen päivitys lakkaa

  • 02.03.201706:15
    Syöpä

    Jo viiden kilon ylipaino voi nostaa syöpäriskiä puolella

  • 01.03.201719:30
    Studio55

    Syöpäpotilaan hiustenlähtö vähenee tutkitusti tällä keinolla

  • 01.03.201706:15
    Studio55

    Viisi merkkiä siitä, että olet pitkäkestoisessa parisuhteessa