Erityisesti hengityselinlääkkeiden saatavuudessa on isoja ongelmia.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan lähes 400 lääkkeessä on saantihäiriöitä.
Ongelma ei ole uusi, mutta viime vuosi teki ison loven erityisesti hengitystelinlääkkeiden saantiin, kertoo lakimies Tiina Aitlahti Lääketeollisuus ry:stä.
– Hengityselinsairaat ovat yksi koronan riskiryhmistä. Keväällä lääkkeitä hamstrattiin ja se kohdistui tiettyihin tuoteryhmiin.
– Myös tehohoidossa tarvittavien valmisteiden kysyntä on ollut ennennäkemätöntä, koska tehohoitoajat ovat pitkiä ja lääkkeitä tarvitaan enemmän, Aitlahti sanoi Viiden jälkeen -lähetyksessä.
Ongelmat sekä ihmisten että eläinten lääkkeiden saatavuudessa ovat kasvaneet parinkymmenen vuoden ajan. Pahimmillaan joitakin lääkkeitä joutuu odottamaan jopa yli vuoden.
Lue myös: Korona sai ihmiset hamstraamaan lääkkeitä jopa 1,5 vuodeksi – "Kansalaiset voivat aiheuttaa itse itselleen saatavuushäiriöitä"
Suomen pienuus osasyynä jähmeydelle
Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Ulla Närhi sanoo Suomen jäävän lääkkeiden saamisessa jälkeen osittain kokonsa takia.
– Meillä on pienet markkinat ja vähän lääkkeiden käyttäjiä. Häviämme maille, joissa markkinat ovat suuremmat, Närhi sanoi.
Lääketeollisuuden globaali luonne aiheuttaa sen, että koko ketju saattaa häiriintyä pahasti yhden kohdan pettäessä.
– Kun lääketeollisuus on keskittynyttä, voi yksittäinen asia vaikuttaa paljon. Esimerkiksi tulipalo tai valmistuslinjan saastuminen voi tehdä pitkäkestoisen pulan lääkkeistä. Se aiheuttaa myös viivästyksiä, että toimitusketjut ovat monimutkaisia. Jossakin kohtaa ketjua voi olla ongelma, ja se vaikuttaa saatavuuteen globaalisti, Närhi sanoo.
Suhteellisesti eniten saatavuusongelmia on ollut sydän- ja verisuonisairauksien sekä hermostoon vaikuttavissa lääkkeissä. Vaikeuksia on ollut myös diabeteksen, luusairauksien, munuaisten vajaatoimintahäiriön ja eturauhasen toimintahäiriön hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden kohdalla.