Pahin hamstraus saatiin aisoihin valmiuslailla.
Lääkkeiden saatavuushäiriöilmoitusten määrä kasvoi Suomessa vuonna 2020 noin neljänneksen edellisestä vuodesta, arvioi toimijoiden valvonnasta vastaava johtaja Johanna Nystedt Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta.
Varsinainen tilasto julkaistaan alkuvuodesta, mutta joulukuun 17. päivään mennessä Fimea oli vastaanottanut 2 039 saatavuushäiriöilmoitusta. Koko vuonna 2019 lääkeyritykset tekivät Fimealle 1 694 ilmoitusta saatavuushäiriöstä, ja vuonna 2018 määrä oli 1 213.
Nystedtin mukaan vuoden 2020 ilmoitusmäärän kasvun takana on koronapandemian ensimmäinen aalto. Esimerkiksi maaliskuussa parissa viikossa ilmoituksia tuli peräti 145 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
– Saatavuushäiriöilmoitusten määrän kasvu johtuu puhtaasti siitä, että kysyntä kasvoi merkittävästi ja hyvin äkillisesti ihmisten ryhtyessä hamstraamaan lääkkeitä. Jotkut ostivat reseptilääkkeitä jopa 1,5 vuoden tarpeisiin ilman Kela-korvausta, Nystedt sanoo.
Lue myös: Suomessa todettu 147 uutta koronatartuntaa
Myyntimääriä rajoitettiin
Pahin hamstraus saatiin aisoihin valmiuslain avulla. Sosiaali- ja terveysministeriö päätti maaliskuussa rajoittaa myyntimääriä lääkkeiden riittävyyden ja jakeluketjun toimivuuden varmistamiseksi. Vaurioiden korjaamiseen meni Nystedtin mukaan kuitenkin monta kuukautta, mikä näkyi vuodentakaista suurempina häiriömäärinä vielä toukokuussakin.
– Kansalaiset ja valtiot voivat hamstrauksella aiheuttaa itse itselleen saatavuushäiriöitä, koska systeemi ei kestä noin äkillisiä ja suuria kysynnän muutoksia.
Pandemian alkuvaiheessa koronasulut, matkustusrajoitukset ja vientirajoitukset vaikuttivat lääkkeiden vientiin ja jakeluun. Keväällä esimerkiksi Intia rajoitti lääkevientiään.
– Suomi on riippuvainen tuonnista, ja lääketeollisuuden globaalius näkyi heti. Logistiikkaongelmat onneksi saatiin ratkaistua EU:ssa green lanes -ratkaisulla, joka priorisoi lääkekuljetukset.