Lääkäri kritisoi merkittävää puutetta VR:n kaukojunien ensiapuvälineissä – "Suuri ero elvytyksen lopputuloksen kannalta"

Anestesiologiaan ja tehohoitoon erikoistuva lääkäri Jenni Puoliväli-Oksala matkustaa päivittäin Seinäjoki-Tampere-väliä junalla ja on ollut vain ajan kysymys, milloin omalle kohdalle osuu tilanne, jossa joku tarvitsee lääketieteellistä apua.

Tällainen tilanne tuli Puoliväli-Oksalalle vastaan hiljattain ja jälleen hän kiinnitti huomiota siihen, ettei VR:n pitkän matkan junassa ole defibrillaattoria elvytystilanteiden varalle.

Lue myös: Rinta murtuu paineluelvytyksessä lähes poikkeuksetta – kouluttaja kertoo, mikä oikeasti on paha moka

– Yhtenä päivänä matkalla kuulutettiin hoitohenkilökuntaa apuun ja meitä tulikin paikalle useampi eli sairaanhoitaja, ensihoitaja ja minä eli lääkäri. Arvioimme siinä tilannetta ja mietimme defibrillaattorin tarpeellisuutta, mutta tiesin jo aikaisemmista keskusteluista, ettei deffaa ole VR:n pitkän matkan junissa saatavilla.

– Onneksi tällä kertaa defibrillaattorille ei ollut tarvetta, mutta kyllä olisi ollut pitkät minuutit edessä, jos tarve olisi tullut. Seuraava pysäkki oli 20 minuutin päässä ja siellä odottikin sitten ensihoito vastassa.

Lue myös: Läheinen muuttuu puhumattomaksi, hätääntyy ja pitelee kurkkuaan – toimi näin, jos toinen on tukehtumisvaarassa

VR: Apu on pääsääntöisesti saatavissa hälytyskeskuksen kautta nopeasti

VR vahvistaa MTV:lle, että kiskobusseissa ja yöjunissa on defibrillaattorit, mutta pitkän matkan junista niitä ei löydy.

– Olemme hankkimassa toista defibrillaattoria Helsingin päärautatieasemalle, jossa sekä asiakkaiden että ohikulkijoiden määrä on päivittäisellä tasolla huomattavan suuri. Myös Tampereen rautatieasemalta löytyy defibrillaattori, kertoo VR:n kaukoliikenteen operatiivinen johtaja Toni Rinne sähköpostissaan.

Rinteen mukaan lähiliikenteen ja kaukoliikenteen junavuoroilla apu on pääsääntöisesti saatavissa hälytyskeskuksen kautta nopeasti paikalle. 

– Ratainfran tavoitettavuuden perusteella olemme hankkineet laitteet sellaisille yhteyksille yöjuniin ja kiskobusseihin, jotka liikkuvat sellaisissa paikoissa ja sellaisina aikoina, jolloin avun saaminen ulkopuolelta voi olla arviomme mukaan hitaampaa.

Lue myös: Kaukojunissa tehdyt matkamäärät kasvoivat yli 12 prosenttia huhti–kesäkuussa, VR:n tulos parani

Rinne kertoo, että sairauskohtauksen sattuessa junassa konduktööri soittaa hätänumeroon ja sopii yhteistyössä viranomaisten kanssa paikan, johon avun saa nopeimmin paikalle. 

– Konduktöörimme ovat saaneet kattavan ensiapukoulutuksen, ja kertauskoulutuksia järjestetään joka kolmas vuosi. Tilanteen vaatiessa junahenkilökuntamme voi tehdä junassa kuulutuksen, jossa pyydetään kyydissä matkustavia lääkäreitä tai hoitoalan ammattilaisia paikalle. 

– Suurin osa tilanteista on sellaisia, joista selvitään junassa tehtävillä ensiaputoimenpiteillä. Sairauskohtauksia sattuu vuositasolla jonkin verran, mutta defibrillaattorin käyttöä vaativat tilanteet ovat äärimmäisen harvinaisia. 

Rinne kertoo, että kaikki VR:n junat on kuitenkin varustettu ensiapulaukulla, jossa on muun muassa sidontatarvikkeita, laastareita, puhdistuspyyhkeitä, kiristysside sekä elvytysmaski.

Lue myös: Ensihoitajan vinkki aikuisille voi pelastaa lapsen hukkumiselta

"Todella merkittävä ero, saadaanko isku annettua 1 vai 20 minuutin kohdalla elottomuuden alkamisesta"

Puoliväli-Oksalan mukaan tilanteessa, jossa sydän pysähtyy, on tärkeää soittaa hätäkeskukseen ja aloittaa ensisijaisesti painelupuhalluselvytys, mutta defibrillaattorista olisi elvytystilanteessa hyötyä. 

Defibrillaattori kertoo, jos sydän on kammiovärinässä, jolloin rytmi on korjattavissa defibrillaattorin avulla antamalla tasavirtasähköisku ja tämän myötä sydämelle mahdollisuus käynnistyä sinusrytmissä.

Yksi sydämen tärkeimmistä tehtävistä on kuljettaa verta ja sen mukana happea aivoihin, mutta mikäli sydän on kammiovärinässä eli sydän supistelee hallitsemattomassa epäsynkroniassa, ei veri kulkeudu sydämestä eteenpäin ja näin ollen myös aivot jäävät ilman happea. 

–  Painelupuhalluselvytyksellä saadaan aikaan se, että veri liikkuu sydämestä eteenpäin ja saadaan happea aivoille, sekä muille kudoksille. Tietenkään tämä ei ole yhtä tehokasta kuin, jos sydän sykkisi normaalissa rytmissä ja kuljettaisi verta ja happea aivoille.

Lue myös: Näin suomalaisautoilijat varautuvat yllätyksiin – yleisinkin turvavaruste löytyy vain reilulta 70 prosentilta

Puoliväli-Oksalan mukaan sillä on todella merkittävä ero elvytystuloksen ja potilaan ennusteen kannalta, saadaanko kammiovärinän kääntävä isku annettua 1 vai 20 minuutin kohdalla elottomuuden alkamisesta. 

–  Jos junassa ei ole defibrillaattoria saatavilla, voidaan joutua odottamaan rytmin kääntöyritystä kammiovärinässä seuraavalle asemalle saakka, joka voi olla useiden kymmenien minuuttien päässä. 

– Tämä aika totta kai annetaan painepuhalluselvytystä, mutta kammiovärinään deffa voi olla erinomainen hoito ja olisi tärkeää, että se olisi saatavilla myös junassa.

Myös Duodecim kertoo, että laadukkaalla ja viiveettömällä maallikoiden tai sairaalahenkilökunnan aloittamalla peruselvytyksella ja varhaisella defibrillaatiolla on mahdollista moninkertaistaa kammiovärinäpotilaiden selviytyminen.

3–5 minuutin kuluessa toteutettu defibrillointi mahdollistaa kammiovärinäpotilaan selviytymisen 50 prosentin todennäköisyydellä. 

Katso, kuinka elvytät aikuista. Juttu jatkuu videon alla.

Lue myös: Naisilla sepelvaltimotauti voi oireilla salakavalammin kuin miehillä – "Voi olla merkki hakeutua lääkärin puheille"

Defibrillaattorista hyötyä jo ennen kuin elvytystä vaaditaan

Puoliväli-Oksalan mukaan defibrillaattorista voi kuitenkin olla hyötyä jo ennen mahdollista elvytystä vaativaa tilannetta.

– Jos on rytmihäiriö tai jotain rintakipuun viittaavaa, näkisin lääkärinä hyödyllisenä defibrillaattorin kytkemisen potilaaseen. 

– Laitteesta näkee, mikä rytmi taustalla on ja nähdään heti, jos sydän meneekin kammiovärinään ja päästään iskemään heti. Jos iskua ei tarvita, antaa laite tietoa siitä, onko annettu painelupuhalluselvytys tarpeeksi tehokasta ja muutoinkin elvytyksessä.

Lue myös: Neljä ruokavaliomuutosta, joilla alennat kolesterolia

"Junissa matkustaa päivittäin useita ihmisiä, mahdollisuus sydänperäiseen elottomuuteen on olemassa"

Puoliväli-Oksala pitää defibrillaattoreiden puuttumista pitkän matkan junista ongelmana, koska junavuoroilla matkustaa päivittäin useita ihmisiä ja näin ollen todennäköisyys sille, että matkalla sattuu sydänpysähdys, on olemassa.

Hän toivoo, että VR konsultoisi asiantuntijaa, kun miettii hankintojaan. Hänen mielestään ei ole perusteltua, että defibrillaattori löytyy vain yöjunista ja kiskobusseista, mutta ei pitkän matkan vuoroilta. 

– Kiskobusseissa matkustaa huomattavasti vähemmän ihmisiä kuin pitkänmatkan junissa ja toisaalta myös yöjunat kulkevat useimmiten samaa reittiä kuin pitkän matkan junat. Miksi se vasteaika olisi päivällä lyhyempi, kun kyseessä on samaa reittiä kulkeva juna?

– Deffoja on nykyään joka paikassa, jossa liikkuu paljon ihmisiä, kuten kuntosaleilla ja kauppakeskuksissa. VR:n pitkän matkan junat ovat varmaan ainoita paikkoja, joissa liikkuu paljon ihmisiä, mutta ei ole defibrillaattoria saatavilla. Ei auta, että kuulutetaan apuun lääkäreitä ja hoitajia, jos ei ole välineitä hoitaa näitä tilanteita.

Lue myös: Nämä oireet voivat kertoa piilevästä sydänsairaudesta – älä jätä huomiotta!

Puoliväli-Oksalan mukaan olisi kansanterveydellisesti ja -taloudellisesti iso asia, että kaikissa junissa olisi defibrillaattori.

– Jos sydämen rytmiä ei saada käännettyä mahdollisimman nopeasti ja vaaditaan pitkään elvytystä, huononee potilaan ennuste joka minuutilla. Toki pitkästäkin elvytyksestä voidaan vielä hoitaa ja saadaan pelastettua ihmisiä, mutta kaikki viiveet ovat huono asia.

– Aivot kärsivät hapenpuutteesta todennäköisemmin, mitä pidempi elvytys on taustalla ollut. Tämä heikentää potilaan mahdollisuuksia toipua aikaisempaan kuntoon.

Puoliväli-Oksalan mukaan defibrillaattorin etu on se, että myös maallikko voi käyttää sitä tutkimusten mukaan turvallisesti.

– Lätkissä näkyy tosi selkeästi, mihin ne pitää kiinnittää ja laite kertoo, onko paineluelvytys tehokasta ja onko sydämessä iskua vaativa rytmi. 

Lue myös: Tutkimus löysi verenpainemittarien käytöstä sudenkuopan – "Emme odottaneet näin suuria eroja"

Lue myös: Tutkimuksen mukaan maanantait ovat vaarallisia sydämelle

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Osittaislähde: Duodecim