Osaisitko antaa ensiapua tosipaikan tullen? Vaikka moni osaisikin, ei sitä tule välttämättä tehtyä, kun tilanne sitä vaatii.
Ensihoitolääkäri Juha Richterille kuvailtu tilanne on tuttu, ja hän puhuukin siitä sivustakatsoja-ilmiönä.
Richterin mukaan kyse on siitä, että ihminen saa julkisella paikalla sairauskohtauksen, esimerkiksi sydänpysähdyksen, mutta kanssaihmiset eivät tee mitään auttaakseen.
– Toiset ihmiset eivät uskalla auttaa, vaan lamautuvat, kun ympärillä on monta ihmistä.
Ensihoitolääkärinä Richter kertoo olleensa tilanteessa, jossa sata ihmistä seisoi tekemättä mitään elottoman ihmisen ympärillä.
– Kadulla oli selvästi eloton ihminen, joka oli elvytyksen tarpeessa. Ympärillä oli sata ihmistä ja he eivät tehneet mitään. Silloin aloin miettimään, että miksi ihmiset eivät auttaneet.
Ihmiset voivat lamautua akuutissa kriisitilanteessa, johon heillä ei ole kokemansa mukaan tietoa tai taitoa. Myös elvytystarvetta voi olla vaikea tunnistaa.
– Pelkäävät, että tekevät jotain väärin.
Lue myös: Maahan mahalleen painaminen voi aiheuttaa äkkikuoleman – näin ensihoitolääkäri kommentoi voimankäyttötavan ongelmallisuutta
Miksi elvytyksen tarvetta ei tunnisteta?
Miksi sitten elvytystarvetta ei tunnisteta? Yksi syy voi olla se, että tuollaisia kriisitilanteita sattuu kohdalle varsin harvoin.
Richter muistelee tapausta, jossa jalkapalloilija Christian Eriksen lyyhistyi sydänpysähdyksen takia kentälle Tanskan ja Suomen välisessä EM-ottelussa pari vuotta sitten.
– Tuolloin jopa ammatti-ihmisten oli hankala tunnistaa hänen saaneen sydänpysähdyksen.
Richter korostaa sitä, että vastaavissa tilanteissa on tärkeä soittaa välittömästi hätäkeskukseen.
– On tärkeää, että tekee jotain. Näissä tilanteissa tärkeintä on soittaa hätäkeskukseen, ja saada ammattiauttajia paikalle. Hätäkeskus pystyy antamaan myös puhelimitse hyvin ohjeita.
Ensihoitolääkäri kehottaa myös harjoittelemaan ja ylläpitämään ensiaputaitoja.
Sydänpysähdyksessä aikaa toimia vain minuutteja
Sydänpysähdyksessä täytyy toimia varsin nopeasti. Ilman varsinaisia elvytystoimia todennäköisyys selvitä sydänpysähdyksestä laskee Richterin mukaan kymmenellä prosentilla minuutissa.
Richter muistuttaa paineluelvytyksen tärkeydestä.
– Se happi, joka on vielä elimistössä, saadaan kulkemaan aivoihin. Aivothan ovat se osa meidän ruumiista, joka saa nopeimmin vaurioita sydänpysähdyksessä. Hapenpuutteen tekemät vauriot aivoissa ovat yksi syy, miksi ihmiset eivät selviä sydänpysähdyksestä.
Keskustelu elvytyksestä on noussut tällä viikolla puheenaiheeksi Isossa Omenassa tapahtuneen kuolemantapauksen myötä. 35-vuotias nainen kuoli kauppakeskuksessa vartioiden voimakäyttötilanteen jälkeen. Poliisi on kertonut julkisuuteen, että nainen ei kuollut tukehtumalla.
Isossa Omenassa elvytys liian myöhään?
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan naisen elvytys olisi aloitettu huomattavan myöhään, vasta kymmenen minuutin päästä siitä, kun hengityksen lakkaamisesta oli sanottu ääneen.
– Kieltämättähän se vaikuttaa siltä, että aika pitkään on mennyt, ensihoitolääkäri Richter sanoo.
Richter lisää kuitenkin, että täysin poikkeavaa tuollainen toiminta ei ole.
– Adrenaliinitilanteessa elvytystarvetta ei välttämättä tunnisteta.
Juttua muokattu kello 10.16: Poistettu lause silminnäkijän kertomuksesta elvytystilanteesta Isossa Omenassa.